Nörtit

Ihailen lasteni IT-taitoja. Vihaisen linnun ammuntatarkkuus on nelivuotiaalla jo varsin kehittyneellä tasolla. Kaksivuotiaskin osaa käyttää hiirtä.

Koodata nämä eivät sentään vielä osaa.

En näe kohtuullista viihde-elektroniikan käyttöä pahana asiana pienilläkään muksuilla. Maailma joka tapauksessa pyörii informaatioteknologian ympärillä, joten miksipä ei antaisi lasten tutustua siihen pieninä annoksina kerrallaan. Nämä asiat tulevat kuitenkin olemaan osa heidän arkeaan myös koulussa ja opiskeluissa, joten perusvalmiuksia on hyvä treenata.

Parasta on, että iPadeja on meidän taloudessa vain yksi. Silloin on nimittäin väkisinkin kehitettävä neuvottelu- ja yhteistyötaitoja oman veljen kanssa. Jos homma ei suju, iPad poistuu kirjahyllyn päälle. Parhaimmillaan yhteisessä pelaamisessa on ihan mahtava flow. Silloin äiti saattaa viettää omaa flow-hetkeään teekupillisen ääressä tai imurin kanssa huhkien.

Tällä hetkellä perinteisellä PC:llä suosituin peli on meidän lasten kohdalla Pikku Kakkosen "Taikametsä". Se on kiinnostava, vuorovaikutteinen ja myös erittäin opettavainen (mm. numeroita, värejä, kirjaimia, kelloa jne...)! Löytyy täältä. Tässä pääsee opettelemaan mm. hiirellä klikkaamista, piirtämistä tai raahaamista. Ihan oleellisia kansalaistaitoja nykyään!

Taikametsä

iPadilla aika hauskaksi peliksi on osoittautunut Pizzalino, jossa pääsee kaulimaan pizzaa, valitsemaan siihen erilaisia täytteitä ja paistamaan sen uunissa. Viihdettä ja luovuutta. Sen löydät täältä. Tietenkin perinteinen Angry Birds toimii myös aina!

Pizzalino

Mitkä on teidän muksujen suosikkipelejä? Vinkit jakoon!

T. Eräs joka pelasi ala-asteella Commodore64:sta, yläasteella Larrya ja lukiossa Simsiä. Yläasteella osallistui vielä perinteiselle konekirjoituskurssille, mutta nykyään on ihan sinut excelin ja powerpointin kanssa.

Värikästä myytävää koossa 92-98cm

Meiltä teille?

1. Molo Kids Polly Rainbow välikausihaalari, 98cm,  ostettu keväällä 2013 ja käytetty yksi syksy, pesty pari-kolme kertaa. Muuten tosi hyvässä kunnossa, mutta toisessa lahkeessa saumoissa olevat teipit ovat jonkin verran hanganneet haalarin kangasta. Kuvaa alla oikeassa ylänurkassa. Rei'iksi asti eivät kuitenkaan. :) Polvissa ja pepussa keltaisissa raidoissa näkyy ihan aavistus tummentumaa. Heijastimet ja jalkarenksut kunnossa. Ripustuslenksu mennyt poikki mutta olen ommellut kiinni.

HP. 70€ sis. postit. MYYTY





2. Po.P jätskipaita 92cm, muuten ok kunto mutta malli hieman "levähtänyt". HP. 12€ sis. pk. MYYTY

3. Po.P Cirkus-malliston 98cm multiraitasetti jäikin jo pieneksi. Pesunukkaa, ei siis enää uudenveroiset, mutta OK kunto. En osaa laittaa hintaa, tarjoa kommenttiboksiin jotain! ;) MYYTY

4. Lindex uusi pallopipo vauvalle, 42/44, 9€ sis. pk. (en sitten osannutkaan antaa tätä kaverin pojalle, liian tyttömäinen... ;) )

5. Po.P keltainen raitapipo, 50cm (1-2v), hyväkuntoinen, 9€ sis. pk.

6. Mini Rodini shortsit, 92/98cm, erittäin hyvässä kunnossa, 15€ sis. pk. MYYTY

7. Beau Loves raidallinen toppi, 3y, mutta pientä kokoa, vastaa 86/92cm. Vähän haalistumaa. 12€ sis. pk. MYYTY


Jos mielit jonkun näistä, niin kommentoi kommenttiboksiin varaus ja laita meiliä perään sunnuntailapset@gmail.com. :)

Projektipäällikköäiti, jonka lapsella on kipeä masu ja Noshin pipo

Terveisiä täältä Huono Äiti -maasta!

 "Masu kipee" valittaa lapsi aamulla, eikä koskekaan aamupalaleipäänsä. "Ei se mitään kipee ole, nyt mennään", sanoo äiti. Päiväkodista tulee puhelu klo 14: lapsi on oksentanut. Sydän muuten pomppaa kurkkuun joka kerta, kun päiväkodista soitetaan kesken päivän. Huono äiti hyppää heti auton rattiin ja ajaa päiväkodille minimoidakseen tuhot. Jo eteisessä haisee desinfiointiaine. Jos tämä tauti on tarttuakseen minuun, lienen ansainnut sen (silti toivon että vältyn). :)

Samalla jäin pohtimaan, miksi äiti on luontaisesti lapsen asioiden hoidon keskiössä. Päiväkoti soittaa ensisijaisesti äidille, samoin tekee neuvola, varmasti tulevaisuudessa myös koulu. Äiti (yleensä, empiiristen havaintojeni mukaan) hoitaa lasten arjen pyörittämiseen liittyvät juoksevat asiat: perheen yhteinen kalenteri, lasten päiväkotireppujen pakkaaminen, tekstaaminen päiväkotiin jos lapset ovat kipeänä, lasten neuvolakäynnit, vasu-keskustelut päiväkodissa, vanhempainillat, lasten vaatetus (no hei tot-ta-kai...)... Ja tähän listaan yleensä luontaisena jatkona tulee perheen sukulaisuussuhteiden ylläpito, joulukortit, pyykinpesu, tiskikoneen tyhjennys, ruuanlaitto, siivous ja mitä lie kaiken muun päälle lipsahtaakin.

Aiheesta oli muuten juttua Meidän Perhe -lehdessä taannoin. Haalivatko naiset vain näitä vastuita itselleen ja sitten kuorman alle jäädessään heittäytyvät marttyyreiksi? Ehkä olisi peiliin katsominen. Vastuuta voi siirtää. Jos uskaltaa, hih. ;)

Meillä isän vastuulle on kuitenkin sälytetty lähes täysin ainakin nämä hommat: kaupassakäynti (huom. yhdessä lasten kanssa), lasten vieminen uimahalliin ja lasten käyttäminen päivystyksessä korvatulehduksen iskiessä. Tästä voi päätellä, kummalla vanhemmista on paremmat hermot. Ai niin: ja sohvan siirtäminen ja sen alta imuroiminen. Ei muuten onnistu meikäläiseltä.


P.S. Kuvissa vatsataudista jo parantumassa oleva poika, jolle isi osti karkkia Prismasta, sieltä yhteiseltä kauppareissulta...

P.P.S. Kuvissa myös H&M:n niin ihana raidallinen yöpuku, että tuota yläosaa sietää käyttää päivävaatteenakin. Sekä niin ihana Noshin pipo, että se on kuulemma jo myyty loppuun!

Näyttääkö tutulta?

Lindexin uutuuksista bongattu.

Mitäpä olette mieltä näistä tällaisista samannäköisyyksistä tiettyjen merkkien kanssa?

En osaa ottaa näistä päänsärkyä. Jos osaavat tehdä hyvännäköistä ja laadukasta, edullista ja hyvällä mitoituksella ja materiaalilla niin why not. Tilaukseen meni, koska näytti kivalta. :)

Äidin ankkurit

Kevät kevät! Ihan selvästi jo! Menen keväällä ja kesällä vallan seilorimoodiin. Tällä viikolla haaviin on tarttunut ankkureita:

Vero Modan vaalea paita täältä ja Lindexin sininen paita täältä 

Jotain nähtävästi tapahtui aikeilleni ostaa vain mahdollisimman hyvää laatua. Mutta tottahan mukaan mahtuu jokunen tällainen ketjuliikepiriste. :)

Töissäkin kävin tänään hilepaidassa (häikäisevää!):

Vihreän vuodenajan äärellä kun ollaan, niin raportoinpa samalla, että ostoslistallani kesäksi on aivan ehdottomasti maksimekko! Niiiin pahasti meinaan harmitti, etten enää viime kesänä löytänyt sopivaa kun vihdoin heräsin trendiin. Nyt silmä tarkkana maksimekon saalistukseen siis!

Nyt saa talvi tulla

... nimittäin ensi vuonna! Tästä talvesta en sano enää mittään.

Meidän talvisettiin kuuluu neljä haalaria, kaksi per poika, ja ensi vuoden talveen on nyt 2/4 Moloa hankittuna.

Sanotaanko näin, että kerrankin satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kirppiksellä käydessäni myyjä latoi juuri tavaraa omaan hyllyynsä. Hänen kuormastaan löytyi Rainbow-haalari nuoremmalle pojalle juuri oikeassa koossa ensi talvea ajatellen. Paljon pidetty, ei enää kovin muhkea ja vähän jo elämää nähnyt, mutta huokean hintainen haalari on juuri sopiva alkutalveen. Tai no, koko talveen, jos tämä tällaista on.

Löytö!!

Taustalla näkyy alesta isommalle pojalle hankkimani, pojan itse valitsema sininen (Atomic Blue) haalari pakkaskeleille. Vielä tarvitaan siis pikkuveljen ykköshaalari ja isoveljen kakkoshaalari.

Joko teidän ensi talvi on hanskassa? :)
   

Kevään lupaavimmat uutuudet

Lastenvaatevillitys menee näköjään kausissa, ja jokusen kuukauden kestäneen lamakauden jälkeen tunnen keväkuumeen nousevan. Johan ne pikkulinnutkin visertävät! Tässä mielestäni mielenkiintoisimmat uutuusyksilöt eri merkeiltä sekalaisesti yhteenkoottuna. Oliko suosikkeja? Vielä odottelen myös uusia Aarrekideja!

1. Pipot

2. Housut

3. Hupparit

Väärällä jalalla

Aina ne aamut ei lähde liikkeelle ihan oikealla jalalla. Ei, vaikka on vapaapäivä.

Kiukkuisia lapsia, väsymyksestä kirvelevät silmät. Ulkona on harmaata ja loskaista. Aamutoimissa venähtää, juutumme sohvalle tuijottamaan lastenohjelmia, minä mukaanlukien. Kaapo ja Late Lammas nyt ainakin. Keksin vaihtaa lakanat ja viikkaan narulta puhtaita pyykkejä kaappiin. Kerään tiskit koneeseen ja laitan sen päälle. Kello on jo puoli yksitoista. Huomaan, ettei meillä ole mitään ruokaa, joten lähdemme kauppaan. Tehokasta suunnittelua, omatuntoni huomauttaa.

Teemme ostokset. Totean, että kello on jo melkein kaksitoista, eikä aikaa ruuan tekemiseen ole. Ehtii ne kanat paistaa päivälliseksikin. Menemmekin Heseen lounaalle. No kai tekin nyt joskus? Huono äiti -pisteet ropisevat. Toinen pojista kaataa täyden maitomukillisen lattialle. Ruokailtuaan pojat käyvät riehumassa leikkipaikalla. Vähän jo hymyilyttää. Lähtiessä kuopus saa uhmakohtauksen takin pukemisesta.

Parkkipaikalla näemme, kun roska-auto käy tyhjentämässä taloyhtiömme roskikset. Päivän kohokohta!

Tulemme kotiin. Kauppakasseja sisään kantaessani koira lähtee yllättäen karkuun ulko-ovesta. Onkohan sillä kevättä rinnassa? Lähdemme poikien kanssa etsimään sitä. Viiden minuutin kuluttua koira juoksee meitä vastaan rehvakkaasti muristen ja korskeasti itseään pörhistellen. Se on käynyt läheisessä lammikossa uimassa.

Puran ostokset kaappiin, tyhjennän pyykkikoneen ja tiskikoneen. Kampitan kaksi väsymystään kiukuttelevaa poikaa päiväunille. Huh. Selvisin!

Huomaan olevani jo vähän vieraantunut kotiäidin arjesta! Tämä ei mene enää ihan rutiinilla...

Koen ansainneeni kotipäivän vakioannoksen blogeja ja nettikauppoja. Ehkäpä pienet torkutkin!

P.S. Ai niin, ja uusi naapuri näköjään tamppaa matot joka viikko. Sietämätöntä.

Jälkitauteja

Se taisi olla influenssa. Ensin kuopuksella, sitten esikoisella, sitten minulla, ja nyt miehellä. Paitsi miehellä se on tietenkin muotoa manflu.

Influenssan jälkitauteja ovat olleet:

• Kyllästyminen, hajoilu ja riitely. Puolentoista viikon ajan on joku meistä ollut jatkuvasti kuumeessa. Voitte kuvitella yleistunnelman, kun emme ole ulkoilleet kunnolla puoleentoista viikkoon. Tai nähneet oikein ketään. Saati sitten vieneet lapsia päiväkotiin nauttimaan virikkeistä, toisten lasten seurasta sekä yleisestä kurista ja nuhteesta. Kiitos isovanhempien avun, olemme miehen kanssa kuitenkin päässet välillä töihin. Kiitokseksi tästä tarjoilimme isovanhemmillekin influenssan.

• Perinteinen korvatulehdus. Neljävuotias diagnosoi itsensä: "Äiti mulla on korvatulehdus. Pitää mennä lääkäriin." Ja mentiinkin, toistamiseen. Kuusi päivää aikaisemmin korvissa ei ollut mitään, nyt niistä molemmista löytyi tulehdus. Johan siinä välissä olikin yksi kuumeeton päivä.

• Sisustusmania ja ostomania. Tilaus Kodin1:lle, kolmen päivän kuluttua olohuoneessa uusi lamppu ja blogimatto. Piristävä vaikutus vain hetkellinen. Huokauksia. Niistä Mini Rodineista sentään en tilannut mitään ja tuskin tilaankaan.

• Niin mainitsinko jo tylsyyden? Sen tilan, jossa ei keksi mitään muuta tekemistä kuin kuvata tulppaaneja.

Tavallinen arki, on jo ikävä!!

P.S. Vaikka niistä Rodineista ei tällä kertaa löytynytkään lemppareita, ihmetytti pieni ristiriita Mini Rodinin oman nettikaupan vs. Babyshopin kuvassa keltaraidallisesta takista. Niin miten päin ne raidat noissa taskuissa menevätkään??

Projekti työhuone

Unelmieni työhuone sisältää:

• Ikean työpöydän
• Hayn tuolin
• Annon maton
• Harmaata maalia
• Tuplakuplan koko M (Tässä kuussa -30%  tarjouksessa Kodin1:ssä...)
• Poikien vaatelipaston kontaktimuovilla tuunattuna
• Ferm Livingin Half Moon -korin (en kyllä tiedä mitä se pitäisi sisällään, mutta se olisi niin kiva, hih..)
• Tyylikkään valokuvakokoelman seinällä

Unelmieni työhuone EI sisältäisi (mutta kaikkeahan ei voi saada):

• Epämääräistä johtokasaa nurkassa
• Miehen kahta kitaraa (miksi pitää olla kaksi??)
• Miehen massiivisia kautin- ja kuulokesysteemeitä
• Jättimäistä vaatekaappia minun ja mieheni työvaatteille
• Jättimäistä kasaa kirppikselle menevää tavaraa kaapin päälle muovikasseihin ja pahvilaatikoihin sijoitettuna
• Valtavaa tietokonenäyttöä ja möhkälemäistä pöytäkonetta
• Sekalaista joukkoa tavaraa, joka on lähdössä alta pois kiertoon

P.S. Meillä sairastelu jatkuu. Lievitän tuskaa suuntaamalla ajatukset materiaan. Works every time. ;)

Valekuristustauti

Olen Vihervaaran Annani lukenut, ja mieleeni on elävästi jäänyt kohtaus, jossa Anna pelastaa kuristustautiin menehtymäisillään olevan pikkulapsen. Parannuskeinoa en muista, mutta dramaattinen kohtaus ja sana "kuristustauti" olivat riittävän karmivia jättääkseen muuten pysyvän muistijäljen. "1800-luvun lopulla kuristustauti oli Suomessa varsin tavallinen tauti. Kuolleisuus oli esimerkiksi Helsingissä 1880-luvulla 25 %," kertoo Wikipedia. Nykyään tauti tunnetaan nimellä kurkkumätä, ja rokotus tätä vastaan kuuluu rokotusohjelmaan.

Esikoisella on tällä hetkellä valekuristustauti = kurkunpääntulehdus = laryngiitti. Hänellä on selvästi taipumus saada tuo tauti aina pahemman flunssan yhteydessä. Hyljemäisestä haukkumisyskästä ei voi erehtyä, ja ensimmäisellä kerralla (pojan ollessa noin vuoden ikäinen) ääni todella pelästytti.

Ensiapuun ei ole tarvinnut lähteä, vaan yölliset yskäkohtaukset ovat talttuneet, kun poika on pystyasennossa rauhoittunut ja hengitellyt vesihöyryä tai viileää ulkoilmaa. Paino sanalla rauhoittunut, sillä yskäkohtaus ei tahdo mennä ohi jos lapsi huutaa.

Viime yö oli meillä siis valekuristustautiyö, ja tänään olemme kotona, edelleen. Pojat ovat sairastelleet vuoronperään viime keskiviikosta lähtien. Ohjelmassa on ollut Kaapoa, autorataleikkejä, värittämistä, muovailuvahoja ja muuta rauhallista touhua. Riitelyä ja satunnaista riehumista unohtamatta.

Avainkaulanauhat eivät liity valekuristustautiin, vaan ovat poikien lempileluja. ;)

Kotiäitiydestä kaipaan sitä, että voi rauhassa hoitaa kotona sairastavia lapsia ilman huonoa omaatuntoa tekemättömistä töistä. Yllättävän vähillä sairasteluilla olemme tähän asti selvinneetkin!

Yhden pitkään mielessä pyörineen asian aion kuitenkin hoitaa kuntoon tässä kuussa: vesirokkorokotteet.

Välikausivaihtoehtoja

Tulevaan välikauteen on herätty, on on!!

Meidän perheen pojilla ON paljon välikausivaatetta kevääksi. Viime keväänä oli aikaa ja intoa selata nettikauppoja ja haaviin tarttui yhtä sun toista, ja yli tarpeenkin. Niistä kaikki taitaa olla vallan pidettävässä kunnossa vielä tämänkin vuoden keväänä. Pikkuveli siis suorastaan hukkuu kevätvaaterunsauteen: kaksi haalaria, kahdet välikausihousut ja kaksi takkia löytyy hänen kokoaan, osa omaa ja osa veljen perintöä. Nämä nyt ainakin muistuvat mieleen ilman että menee kaappeja edes penkomaan. Osa joutanee myyntiinkin.

Kaikesta vaatemäärästä huolimatta isoveljeltä puuttuu kokonaan vedenpitävä välikausiasu, jos nyt ei kurahousuja lasketa. Kaksi vettäpitämätöntä takkia kyllä löytyy, kuinka käytännöllistä. Toinen niistä on Rodinin keltainen Pico ja toinen Reiman denimtakki.

Ajatuksissa on, että neljävuotiaalle en enää haalaria osta (vaikkakin se olisi kyllä helpompi hänen itse pukea..?), vaan kaksiosaisen setin.

Ja vaihtoehdoista päällimmäisinä on kevään uutuuksista jäänyt mieleen Molo Kidsin Hopla -takki denimin värisenä TAI Po.Pin keltainen kuoritakki. Nämä yhdistettynä Molon välikausihousuihin, jotka ovat malliltaan parhaat mitä tiedän. Ainoa mutta näissä takeissa on se, että pojaltahan siis löytyy jo sekä keltainen että denimin värinen takki. Yksipuolinen vaatemakuko??

Viime kevään käytetyin takki isommalla pojalla oli loppuviimein KappAhlin vihreä kuoritakki. Toiveikkaana selailin KappAhlin kevätuutuuksia, mutta näistä tuskin löytyy tarpeeksi kivaa vaihtoehtoa sittenkään:

EDIT. Hannan vinkistä myös katsastin H&M:n tarjonnan ja sieltä löytyikin kivan raikasta väriä!

Lindexkin näyttää päässeen mukaan denim-muotiin hämmentävän samoilla värivalinnoilla kuin H&M, ja löytyy sieltä pari muutakin vähän hempeämpää värivaihtoehtoa pojille:

Kaiken kaikkiaan koko välikausivaateasia tuntuu... no etäiseltä ja vähän epärelevantilta. Mitä mitä mitä, missä kicksit?? Vaikuttaa siltä, että tänä vuonna en saa välikausivaatepohdinnasta varsinaista harrastusta aikaiseksi. Ainakin luulen että ostomania rajoittuu tähän yhteen takki-housu-settiin. Tai ehkä se kipinä ei ole vain vielä syttynyt! ;)

Sen sijaan kävin eilen ostamassa pöntöllisen vaaleanharmaata maalia ja odottelen sopivaa hetkeä, kun saan alkaa läiskiä sitä työhuoneen seinään! Lisäksi olen kuluttanut vapaa-aikaani selaamalla netistä erilaisia matto- ja työpöytävaihtoehtoja.

Lapset ovat flunssassa, mutta käytiin tänään pikaisesti pulkkamäessä kuitenkin. Mukavaa lumista sunnuntaita kaikille!