Terveisiä täältä Huono Äiti -maasta!
"Masu kipee" valittaa lapsi aamulla, eikä koskekaan aamupalaleipäänsä. "Ei se mitään kipee ole, nyt mennään", sanoo äiti. Päiväkodista tulee puhelu klo 14: lapsi on oksentanut. Sydän muuten pomppaa kurkkuun joka kerta, kun päiväkodista soitetaan kesken päivän. Huono äiti hyppää heti auton rattiin ja ajaa päiväkodille minimoidakseen tuhot. Jo eteisessä haisee desinfiointiaine. Jos tämä tauti on tarttuakseen minuun, lienen ansainnut sen (silti toivon että vältyn). :)
Samalla jäin pohtimaan, miksi äiti on luontaisesti lapsen asioiden hoidon keskiössä. Päiväkoti soittaa ensisijaisesti äidille, samoin tekee neuvola, varmasti tulevaisuudessa myös koulu. Äiti (yleensä, empiiristen havaintojeni mukaan) hoitaa lasten arjen pyörittämiseen liittyvät juoksevat asiat: perheen yhteinen kalenteri, lasten päiväkotireppujen pakkaaminen, tekstaaminen päiväkotiin jos lapset ovat kipeänä, lasten neuvolakäynnit, vasu-keskustelut päiväkodissa, vanhempainillat, lasten vaatetus (no hei tot-ta-kai...)... Ja tähän listaan yleensä luontaisena jatkona tulee perheen sukulaisuussuhteiden ylläpito, joulukortit, pyykinpesu, tiskikoneen tyhjennys, ruuanlaitto, siivous ja mitä lie kaiken muun päälle lipsahtaakin.
Aiheesta oli muuten juttua Meidän Perhe -lehdessä taannoin. Haalivatko naiset vain näitä vastuita itselleen ja sitten kuorman alle jäädessään heittäytyvät marttyyreiksi? Ehkä olisi peiliin katsominen. Vastuuta voi siirtää. Jos uskaltaa, hih. ;)
Meillä isän vastuulle on kuitenkin sälytetty lähes täysin ainakin nämä hommat: kaupassakäynti (huom. yhdessä lasten kanssa), lasten vieminen uimahalliin ja lasten käyttäminen päivystyksessä korvatulehduksen iskiessä. Tästä voi päätellä, kummalla vanhemmista on paremmat hermot. Ai niin: ja sohvan siirtäminen ja sen alta imuroiminen. Ei muuten onnistu meikäläiseltä.
P.S. Kuvissa vatsataudista jo parantumassa oleva poika, jolle isi osti karkkia Prismasta, sieltä yhteiseltä kauppareissulta...
P.P.S. Kuvissa myös H&M:n niin ihana raidallinen yöpuku, että tuota yläosaa sietää käyttää päivävaatteenakin. Sekä niin ihana Noshin pipo, että se on kuulemma jo myyty loppuun!
Voi yöks, toivottavasti säästytte muut taudilta! Paranemista pienelle!
VastaaPoistaMä luonnollisesti hoidan kaiken, näin yhden aikuisen huushollissa. Ainut minkä olen ulkoistanut lasten isälle, on hiihtämisen/luistelun/ilman appareita ajamisen opettamisen, ja uhkaavasti näyttää jäävän eskarin opetettavaksi nämä asiat...
No tuo onkin eri tilanne ja nostan hattua jaksamisellesi! <3
PoistaTauti ilmeni aikuisilla vain lievänä ruokahaluttomuutena, ainakin toistaiseksi... :)
Hahaa, mä joskus taannoin tein blogiin tästä kirjoituksen kun meillä on toisinaan sukupuoliroolit ihan sekaisin. Meillä menee sen ansiosta tosi hyvin puoliksi. Mutta sitten se on aiheuttanut mulle ylimääräistä huono äiti -stressiä. Ihan turhaa, mut koska KAIKKI MUUT on niin supertäydellisiä ja hoitaa koko paletin ja minä itsekäs sika sysään vastuuta myös isille. :D Eli mun kylmä väittämä taitaa olla, että naiset on usein aika kontrollifriikkejä. (Johtunee siitä luonnollisesta alun äiti-lapsi-symbioosista.)
VastaaPoistaMutta tuo hoidosta tuleva puhelu päivän aikana, huh huh, että menee sydän aina ihan nurinpäin. Paranemista teille! <3
Pois stressi tuosta aiheesta! :) Jännä muuten, että isät tuskin potevat mitään "huono isä" -stressiä jos he eivät hoitaneetkaan neuvolakeikkaa vaan äiti. :D
PoistaMä uskon myös että monet naiset ovat kontrollifriikkejä. Toisaalta on tavallaan loogista, jos perheen arkea pyörittää yksi "pomo". Pitäähän töissäkin aina olla projekteilla projektipäällikkö.
Ihan mahtava tuo pipo! Luulen että monelta muultakin merkiltä pompsahtaa nyt kevään korvalla samantapaisia hattuja, toivottavasti! Tervettä viikonloppua!
VastaaPoistaPipo on huippu! Ensin poika nikotteli sen suhteen että oliko se hänen mielestään niin kiva, mutta toivottavasti hän suostuu sitä kevään tullen käyttämään!
PoistaTuo asioiden miettiminen, varaaminen ja muistaminen on sellainen joka yleensä kaatuu äideille, tai äidit vaan ottaa sen haltuun tai omii itselleen.
VastaaPoistaMeillä minä en koske imuriin (enkä silitysrautaan, koska minulla ei ole silitettäviä vaatteita), enkä oikeastaan tiskikoneeseenkaan. Muutenkin siivouksessa mies tekee ainakin puolet. Myös ruokaostokset on miehen vastuulla, mutta listan laatiminen enemmän minun vastuulla. Lapset ei tosin ole mukana ruokakaupassa, koska käy kotimatkalla töiden jälkeen. Hoitaa toisen lapsen puheterapiakäyntejä, käyttää hammaslääkärissä yms. Mutta minä varaan ajat ja huolehdin että jompikumpi käynnin hoitaa. Hoidan lasten hankinnat, varaan hiustenleikkuut, käyn keskustelut päiväkodissa ja eskarissa jne. Eli mies kyllä tekee ja hoitaa asiat kunhan joku sanoo mitä ja milloin pitää tehdä. Mutta juuri sen Meidän Perhe-artikkelin jälkeen mietin asiaa ja totesin että luultavasti haluankin pitää langat käsissäni, joten turha valittaa.
Teija
Tuo kuulostaa jotenkin tutulta, suurin piirtein noin se taitaa meilläkin olla (tosin mies on parempi laatimaan kauppalistoja, hih...). Äiti huolehtii että asiat tulee tehtyä mutta isä osallistuu mukisematta kun hänelle piirtää kuvan mitä tehdään. ;D
PoistaMinä olen ihan tyytyväinen meidän työnjakoon, mutta tuo Meidän Perheen artikkeli laittoi kyllä miettimään asioita ja luetutin jutun miehelläkin. Hyvä juttu ko. lehdeltä!
No minäkin olen kontrollifriikki ja HALUAN vastata lapsen vaatetuksesta. Useista muistakin asioista haluan vastata. MUTTA eipä haittais jos joku muukin olisi aktiivisempi vaikka imuroinnissa. Tosin minusta minä teen senkin paremmin. Eli kyllä meillä on paljon miesten ja naisten työt. Paitsi kaupassa käy enemmän mies. Ja meillä töissä (päiväkoti) on lasten perustietolomakkeessa kohta, johon vanhemmat rastittavat kummalle soitetaan ensisijaisesti lapsen sairastuessa tai tapaturman sattuessa. Siinä on kyllä rasteja sekä isän että äidin kohdalla. Vanhemmat rastivat sen, joka pääsee töistään nopeammin paikalle. Eli kyllä me soitellaan iseillekin. Jos haluat, että soittavat isälle, kerro se päiväkodissa.
VastaaPoista-T-
Lasten vaatetusta en tietenkään antaisi miehen hoitaa, kuka nyt luopuisi rakkaasta harrastuksestaan! ;)
PoistaEnpä muuten muistakaan onko meillä jotenkin rastitettu kummalle ensi sijaisesti soitetaan päiväkodista. En ainakaan usko. Yleensä minä hoidan kaiken yhteydenpidon päiväkotiin, niin kai se sitten on luontevinta soittaa minulle. :) Miehellä on kyllä puolet lyhyempi työmatka, mutta tässä tapauksessa en saanut häntä kiinni, joten lähdin itse huristelemaan kotiin päin.
Oih ja voih! Kamalasti tautia liikeellä kyllä :/ Paranemiset!
VastaaPoistaMä olen oikeasti miettinyt, että mistä miehille maksetaan töissä, kun yksinkertaisimpienkaan kotiasioiden hoitaminen ei onnistu ilman muistilappujen kirjoittelua (jos itse olen esim. iltavuorossa). Oon silti rohkeasti jakanut vastuita... ehkä se joskus vielä oppii.
Yleisesti ottaen tuntuu siltä, että miehet ovat kovempia puhumaan ja naiset tekemään, mitä töihin tulee... No okei, toi oli karkea yleistys! ;)
PoistaTuota pyjamaa tuli kerran hypisteltyä, ihana! Pipo myös ja paranemisia sinne!
VastaaPoistaPyjama oli pakko napata mukaan kun sen näin, ihanan raikkaat raidat! Kiitos, tauti taitaa nyt olla selätetty, ei ollut rajuimmasta päästä lainkaan. Huh!
PoistaVoi ei...pikaista paranemista pojalle ja toivotaan (kyynärpäätkin ristissä), ettei tartu muuhun perheseen!
VastaaPoistaHmm...minusta tuntuu, että kaikki johtuu imetyksestä. Siis todellakin:imetys tekee äidistä lapsen ykkösvanhemman jatkossakin. Koska alussa vauva on usein kiinni vain äidissä (jos imetetty), jää isä hieman ulkopuoliseksi jo alunalkaen. Siitä se jää herkästi päälle, että äiti hoitaa kaikki lapsen asiat. Jatkossakin. Joko omasta tahdostaan, koska ei luota isän kykyihin hoitaa tai sitten pelkästään siksi, että niin vain on päässyt käymään...
Mielenkiinnolla odotan omaa työelämään paluutani ja sitä päivää, kun kotityöt eivät hoidukaan enää päiväsaikaan miehen ollessa töissä. Voin kuvitella, että sotahan siitä syntyy.
Kyllä, imetys ja äitiysloma ylipäätään (ja sitä myötä syntynyt symbioosi) varmaan vaikuttavat asiaan!
PoistaMeillä ei tosiaan ne kotityöt hoidu päiväsaikaan, eikä oikein iltaisinkaan kun ei vaan jaksa. Pyykinpesut ja siivoamiset keskittyvät viikonloppuihin, ja siinä välissä kämppä saattaa olla varsinainen pommi. No, ei auta kuin laskea standardeja ja priorisoida... :)
Yäks, kammottavin tauti mitä tiiän!!!
VastaaPoistaMeinasin kysyä mistä toi ihana raita on, mutta henkkamaukaltako muka? :O Täytyy käydä kurkkimassa :)
Paranemisia, toivotaan ettei tartu sinuun :)
Henkkamaukaltapa hyvinkin, sieltä yöpukujen seasta bongasin! :)
PoistaVatsatauti on kyllä ihan kamalaa, ja vielä kamalampaa kun koko perhe sairastaa, mutta me taidettiin nyt selvitä aika vähällä!
Toivottavasti potilas on jo parantunut eikä sulle ole tauti tarttunut.
VastaaPoistaMä jonkun verran reissaan työn puolesta, joten me ollaan ilmoitettu päiväkotiin, että miehelle soitetaan ensin, jos on tarve. Ja näin he ovat toimineetkin, me olemme sitten keskenämme sumplineet mitä tehdään, jos täytyy kesken päivän lähteä lapsia hakemaan. Muutaman kerran onkin sattunut niin, että olen ollut eri paikkakunnalla pitkässä palaverissa ilman mahdollisuutta kurkkia puhelinta.
Nyt kun meillä mies on jonkun aikaa osittaisella hoitovapaalla, niin olen nakittanut hänelle neuvolakäyntejä ja mitä onkaan sattunut tässä parin kuukauden aikana kohdalle. On se vastuun siirto mahdollista, mutta ei se itsestään tapahdu. :/
Meillä oli yksi ilta tässä viikolla jolloin molemmat pojat oksentelivat ja pyykkiä syntyi, mutta nyt on tilanne jo stabilisoitunut. :)
PoistaMulla on pitkä työmatka ja siitä on kyllä todella haittaa (myös) tässä asiassa. Miten helppoa olisi, jos löytäisi kivan työpaikan kotikylältä! :)
Mullahan on tuo osittainen hoitovapaa, ja siinä on yksi suuri syy, miksi kaikki neuvolat, puheterapiat, lääkärit jne. tuppaavat kasautumaan niille vapaapäiville. Tosin onhan miehelläkin välillä arkivapaita... Tehokas nakitus lienee varmin keino säilyttää perhesopu ja töiden tasapuolinen jakautuminen.
Voi kääk, pipo on ihanan näköinen! Jos hyvin sattuu voin saada sellaisen vielä Hobitille toisten ylijäämänä. Meillä muuten menee juurikin nurinkurin tuo isä/äiti järjestys.. minä hoidan ne missä tarvitaan hermoja ja mies tietää aikataulut ja pakkaa reput. Paitsi vaatteet.. tai siis pakkaa se nekin.. epämääräisiä yöpaitoja, pieniä ja vanhoja housuja ym. hämärää kun ne on "vaan" vaatteita ja saman näköisiä kaikki :D
VastaaPoistaNo hei, kuulostaa siltä, että teillä vastuu on jakautunut sen mukaan missä kumpikin on vahvimmillaan. Eli varsin loogista! :)
PoistaMeillä miehelle ei ole mikään ongelma lähteä kauppaan siten, että lapsilla on alaosana yöpuvun housut ja ylöosana toppatakki... :D
Meillä on kyllä jaettu vastuuta aika paljon. Käytännön syistä isi vie lapset hoitoon, hakee hoidosta ja ollaan myös ohjeistettu että miehelle soitetaan ensin, jos jotain lapsille päivän aikana tulee. Hän pääsee nopeammin paikalle, kun on lyhyempi työmatka ja muutenkin on helpompi irrottautua töistä. Joskus, yksittäisinä heikkoina hetkinä tästä kaikesta tulee huono äiti -fiilarit, mutta yleensä ei. Onhan nämä isukin hommia ihan yhtä paljon!
VastaaPoistaIhan tarpeeksi hoidettavaa (jkuitenkin loppujen lopuksi enemmän) mullekin kuitenkin jää. :)
Ihana pipo!
No kuulostaa toimivalta kuviolta! Parasta on, kun molemmat tietävät "hommansa" eikä niistä tarvitse aina erikseen vääntää.
PoistaMeillä menee hoitoon viemiset suunnilleen puoliksi. Haut hoidan minä tai isovanhemmat. Jotenkin ollaan saatu tuo arki pyörimään aika tasapainoisesti, mitään hetkeä ylimääräisille sooloiluille ei tosin oikein ole!