Sateista isänpäivää!

sunnuntai 10. marraskuuta 2013








Kröhöm. Tällä äidillä kesti vain kaksi tuntia heräämisestä muistaa, että tänään on isänpäivä. Ei paha! Mitään ystävällisiä tai vaivihkaisia muistutteluja ei tullut. Kuulemma haluttiin katsoa kuinka kauan menee, että tällä emännällä alkaa aivot raksuttaa. ;) Mutta nyt on laulut laulettu ja kortit sekä lahjat annettu.

Aamulla käytiin purkamassa energioita sateisessa metsässä, iltapäivällä tiedossa isien lisäksi erään neljävuotiaan juhlintaa...

Mukavaa sunnuntaita kaikille!

Hienot mutta haisevat housut!

lauantai 9. marraskuuta 2013





Pakko oli Miiman haisevan postauksen jälkeen testata, mille ne Nununu:n vaatteet nyt sitten todella haisevat tuoksuvat. Tilasin -30% alennuksella nämä farkunväriset Solid Baggy Pantsit. Malli on kiva! Mutta joo. Kyllä se haju on aika voimakas. Ensimmäisenä tuli mieleen partavettä itseensä kerännyt miesten puku, jota ei ole tuuletettu pariin vuoteen. Miehen kommentti oli "vanhan naisen hajuvesi" (vasta sen jälkeen paljastin hänelle, että housut on pesty jo kerran). Huhhuh. Onneksi en ole hajuille herkkä enkä taipuvainen migreeniin. Ja lapsihan suorastaan rakastaa tuota tuoksua. Mutta silti, ei ehkä näitä enää meille... :D

Jos nyt kuitenkin innostut testaamaan, niin näissä on muuten aika niukat koot. Otin meille koon 4v, ja se on oikein sopiva meidän 2,5-vuotiaalle.

Äitinä töissä

perjantai 8. marraskuuta 2013


Pakko jatkaa vielä näitä työelämään ja äitiyteen liittyviä pohdintoja. MeNaisissa oli nimittäin juttu siitä, kummat ovat parempia työntekijöitä, lapsettomat vai lapselliset? Niin, kröhöm, ja naiset nimenomaan, miehiä tämä vertailu ei kai koskenut, yllättäen...

En ole vielä edes ehtinyt lukea koko juttua (kiirekiirekiire, you know), mutta se herättää jo valmiiksi tunteita, totta kai.

Sanoisin näin: nyt työssä käyvänä äitinä olen sekä parempi, että huonompi työntekijä kuin ennen äitiyttä.

Parempi siksi, että

  • Luotan itseeni enemmän kuin parikymppisenä keltanokkana
  • Olen oppinut puolustamaan asioitani
  • Olen tehokkaampi enkä jää turhia vatuloimaan
  • Osaan laittaa asiat paremmin mittasuhteisiin
  • Osaan arvostaa työelämän hyviä puolia välillä pitkään hoitovapailla olleena
  • Olen parempi priorisoija

Huonompi siksi, että

  • En voi jäädä joka päivä ylitöihin (toisaalta miksi kenenkään pitäisi)
  • Lapseni sairastavat silloin tällöin (toistaiseksi olen joutunut olemaan vain yhden päivän pois töistä lasta hoitamassa, kopkop)
  • Päästäni tuntuu lähteneen muutama pykälä älykkyysosamäärästä - ilmenee asioiden unohteluna ja hajamielisyytenä, kapasiteetti ei vaan tunnu riittävän
  • En jaksa osallistua kaikkiin kissanristiäisiin

Pakko kyllä todeta, että keskustelu on sinänsä ihan turha. Yhteiskunta tarvitsee lapsia ja äitejä. Yhteiskunta tarvitsee myös työssäkäyviä äitejä. Take it or leave it!

Jännä juttu...

keskiviikko 6. marraskuuta 2013


... mikä siinä on, että päiväkodin valokuvauspäivä osuu samaan päivään kuin mustikkakiisselipäivä?

Muillakin on kuulemma ollut samaa probleemaa...

Tehotoimenpiteet otettu käyttöön. Toivoa on vielä.

Riips riips!

maanantai 4. marraskuuta 2013



Puputapeteille kyytiä! Kohti uudistettua lastenhuonetta... Tapettien repiminen on toisaalta rentouttavaa ja terapeuttista, toisaalta hidasta ja turhauttavaa puuhaa. Onneksi ei ole mikään kiire!

Pitänee pojille tähdentää, että sitä uutta tapettia EI sitten revitä...

Ristiriitainen uran ja perheen yhdistelijä

lauantai 2. marraskuuta 2013

Arjen järjestelyä...

Autoin tällä viikolla erästä tuttua gradun tekemisessä lupautumalla hänen haastateltavakseen - aiheena työelämän ja perhe-elämän yhdistäminen. No hei, eiköhän siitä nyt ainakin puhuttavaa löytyisi! Ja löytyihän sitä, mikäs sen mukavampaa kuin omanapaisesti avautua tunnin verran itsestään ja omasta arjestaan.

Haastettelun jälkeen huomasin olevani aivan pyörällä päästäni sen suhteen, miltä tämä työn ja perheen yhdistäminen nyt oikein tuntuu. Huomasin vastailleeni varsin ristiriitaisesti kysymyksiin, ne fiilikset kun taitavat olla ihan päivästä kiinni.

Niin, miten se arki nyt sitten oikein sujuu?


  • VÄITE 1: Saan työstä voimaa, jotta jaksan olla paremmin läsnä kotona.

    Jaksan olla hyväntuulisempi, energisempi, parempi äiti ja vaimo. Yleensä. Niinkö tosiaan? Koska toisaalta joskus olen työpäivän jälkeen niin väsynyt, etten todellakaan jaksa rakennella junaratoja tai keitellä nakkikeittoja, haluan vaan röhnöttää sohvalla puhumatta mitään kenellekään. Toisinaan ne kaikki voimat siis kuluvat työpäivään.

  • VÄITE 2: Saan perheestä voimaa, jotta jaksan paremmin työelämässä.

    Perhe asettaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin. On mukava kesken työpäivän ajatella lapsia ja kotia, ja sitä että elämäni tärkeimmät asiat ovat kunnossa. Ja toisaalta: ärsyttää, kun en voi täysillä keskittyä töihin, kun kotiasiat tai joku akuutti lasten asioihin liittyvä pulma pyörii mielessä. Ärsyttää tiputtaa kynä klo 15.30, juuri kun on hyvä flow päällä.

Minun on pitänyt opetella tekemään asioita vain 80-prosenttisella suoritusasteella. Joskus joudun tekemään jonkun työtehtävän vasemman käden pikkurillin vertaisella panostuksella, kun en voi jäädä töihin hieromaan lopputulosta koko illaksi ja deadline meni jo. Harmittaa. Mutta selviän kyllä. Firma tuntuu kummasti pyörivän, vaikka oma panostukseni ei aina hivo täydellisyyttä (niin, ja pyörihän se kokonaan ilman minua reilusti yli kolmen vuoden ajan...).

Onko työaika nykyään sitä omaa aikaa? Onko vapaa-aika töistä sitä, kun on perheen kanssa? Arkeen kuuluvat lähinnä työminä ja perheminä. Oman ajan minä ja parisuhteen toisen puoliskon minä kamppailevat keskenään hyvin pienistä aikaresursseista.

Arki on palapeli: kalentereiden yhteensovittamista, viemistä, hakemista, hosumista, unohtelua - eli elämistä ja kuitenkin tavalla tai toisella, kaikesta selviytymistä. Eipä ainakaan tarvitse koskaan miettiä, että onpa tylsää, ei ole mitään tekemistä.

Mihin muuten käyttäisin omaa aikaani, jos sitä olisi enemmän? Saako tähän vastata, että katsoisin telkkaria? Mitä sieltä nykyään oikein tulee?

Äidin suosikkeja

perjantai 1. marraskuuta 2013


Olen saanut tämän "luottomerkkihaasteen" kahdestakin paikasta, sekä Nunjulta että Juulilta. Kiitos haasteesta naiset! En ole mielestäni kovinkaan merkkitietoinen, mutta jos jonkun mieleisen löydän niin sitäkin -uskollisempi!

KENGÄT Vagabond. Ostin viime keväänä/kesänä yhteensä neljät kengät ja Vagabondejahan ne oli kaikki! Nyt pakkaa sekoittaa tuo Tanttaris, eiku Tamaris, hih! ;)

FARKUT Levi's ja Hilfiger. Omistan tällä hetkellä tasan kahdet farkut ja ne ovat tuon merkkiset.

T-PAITA Löysin kesällä alennuksesta kaksi Your FACEn raitapaitaa, ne ovat olleet ihan huippulaadukkaita!

KELLO Ei kelloa. Haaveissa jokin simppeli nahkainen, suurella kellotaululla...

TUOKSU Marc Jacobs Daisy Eau So Fresh. Luksusta arkeen. :)

ALUSVAATTEET H&M. Enkä muuten ole ainoa. Melkein kaikki tuntemani naiset ostavat alusvaatteet H&M:ltä!

LAUKKU Tällä hetkellä se muovinen Zaran laukku. On ollut hyvä! No okei, vähän kaivelee tietyt merkkilaukut ja sen sellaiset...

KORUT Pari mieheltä lahjaksi saatua Nomination -rannekorua, korvissa jotain hopeista ja simppeliä. En oikein osaa käyttää koruja!

TV Samsung. Ehkä?

KÄNNYKKÄ Lumia.

MEIKIT En panosta tässä kohtaa, vaikka ehkä pitäisi. Lumenen BB-voide, Maybellinen meikkivoide, Lancomen ripsiväri, MACin luomivärejä, Lumenen aurinkopuuteri, Lumenen huulikiilto, Lumenen silmänrajauskynä. Lancomen ripsiväriä en vaihda!

KASVOVOIDE Päiväkäyttöön Lumene, yöksi Mia Höytön Unelma -voide.

SHAMPOO / HOITOAINE Olen jumittanut todella pitkään Sunsilkin liilassa shampoossa, se vaan on niin halpa hyvä tuote! Hoitoaineena tällä hetkellä Tigi, hoitoaineeseen pitää panostaa. Mainittakoon tässä yhteydessä myös hiuslakka, se on Osis Session, tähänkin olen ollut koukussa noin 12 vuotta... Hei, taidan olla aikamoinen jämähtäjä!

VIINI Kuohuviini tai valkoviini. Enkä sylje lasiin, vaikka punaistakin tarjottaisiin. :)

LEIPÄ Ruispalat. Koukussa näihin jo pari vuosikymmentä, ruokavalioni kulmakiviä... Korvaan liian usein aterian leivällä!

RUOKA Muutun koko ajan yhä kaikkiruokaisemmaksi. Työpaikan ruokala tuntuu vieläkin olevan heaven on earth kotivuosien jälkeen! Mutta sanotaanko vaikka jokin ruokaisa salaatti.

JÄÄTELÖ Puffet!

KARKIT Fazerin Sinisen voittanutta ei ole. Paha riippuvuus! Viime viikolla ostin todella pitkästä aikaa irtokarkkeja ja ihania olivat nekin! Irtokarkkisuosikkini ovat samoja kuin 80-luvulla: "tutit", suklaarusinat ja merkkarit.

SÄNKY Ikeasta.

KAMPAAJA Anni. <3

LEHTI MeNaiset. Kiva tyyli, sopivassa suhteessa hömppää ja älyä. Tulee vaan liian usein, nytkin monta lehteä rästissä! Luen aina lähestulkoon jokaisen jutun.

Tämän haasteen jätän nyt laittamatta eteenpäin, kun olen tätä jo niin monessa blogissa nähnyt...

Jokunen muukin haaste on vielä toteuttamatta. Erityisesti mieltä kalvaa joskus about viime vuosituhannella Riikalta saamani ekologisuushaaste, koska haasteen toteutus eittämättä asettaisi minut epäedulliseen valoon. ;) Kaksi autoa perheessä ja niin edelleen...