Sateen jälkeinen metsä ei ollutkaan hullumpi juttu kuuman kesän jälkeen! Siellä viihtyivät kaikki äidistä ja pojista koiraan, eikä kukaan hikoillut, tullut janoiseksi tai läähättänyt.
Testattiin denimiä. Reiman Leap-takki on isoveljen perintö pikkuveljelle, ja Molon denim-Hopla taas aleostos keväältä. Se on vielä liian suuri esikoiselle (kokoa 122 ja poika lienee maksimissaan 110cm pitkä), joten jemmataanpa tämä takaisin sinne jemmakaappiin.
Oranssisomisteisen takin asustaminen tuotti hieman päänvaivaa, mutta onneksi apuun riensi Miima ja tarjosi kivaa oranssia tähtipipoa. Miiman pojilta on periytynyt meidän pojille muutakin mukavaa, ja taas odotellaan pakettia. :)
Meidän poikien välikausivarustus koostuu näiden lisäksi täsmälleen samoista releistä, kuin keväälläkin, löytyvät tästä postauksesta.
Muuten meidän viikonlopun teemasta, joka ei siis ole ollut Keekki vaan Kiho: Päiväkotiryhmästä tuli paljon pelätty the Kihomatovaroitus - huom. siis Isolla Kirjaimella - ja parhaillaan pohdin haenko apteekista lääkitykset just in case, rupeanko pakastamaan lakanoita vaiko desinfioimaan leluja...
Ihanat denim-veljekset! Ja hyvinhän se pipokin sopii :) *ja tilauksenne on siirtynyt pakattavaksi :D* Meillä on kans Leap siirtynyt pienimmälle, ja pitäisi penkoa niitä pipoja ja hanskoja esille, koska ensi viikolla ilmeisesti sataa ja on koleaa... tähän saakka vielä menty pitkälti lierihatuilla!
VastaaPoistaTeidän pojat ei välttis enää niin kamalasti tavaroita tunge suuhunsa, joten ei kannata ehkä ihan panikoida kihomato-varoituksesta - tartunta kuitenkin tulee suun kautta.
Ou nou, jokos ne hanskatkin pitää kaivaa esille, ja missähän meidän oikein on... Mutta onneksi on sentään kivaa pitkähihasta tulossa koleiden kelien lämmikkeeksi. ;)
PoistaKyllä mä silti vähän panikoin... :D vaikka eihän noista mitään vaaraa sinänsä olekaan.
Kihomadut tarttuu pinnoilta eli ei tarvitse tunkea tavaroita suuhun vaan ihan sormien suuhun laittaminen, kynsien pureskelu yms riittää.
VastaaPoistaEn kuitenkaan lähtisi hakemaan pyrviniä varmuuden vuoksi, koska se varmuuden vuoksi antaminen johtaa vaan vastustuskykyisiin kantoihin. Sitten jos on oireita tai näköhavaintoja (meillä näkyi yöllä lapsen nukkuessa, kun fikkarin kanssa kävi varovasti kurkkaamassa pyllyyn). Eikä kannata panikoida sen siivouksen kanssa ja pestä/pakastaa kaikkea verhoja myöten. Mutta kyllähän sitä siivottavaa silti on kun esim. lelut on putsattava tai sitten laitettava karanteeniin hetkeksi.
Ja googletus minimiin!!
Luin - juurikin googlesta, heh - että kihomadon matka munasta munivaksi toukaksi kestää useita viikkoja. Mä olen järkeillyt tätä näin, että jos joillakin ryhmän lapsilla on ollut tällä viikolla kihomatoja, niin sehän tarkoittaa että ne munat on ehkä nielty pari-kolme viikkoa sitten ja meidän lapsella voi olla tuo madon tie sukukypsäksi vasta vaiheessa - ja silloin helpoimmin selviäisi jos hävittäisi koko potentiaalisen elikon ihan vaan varmuuden vuoksi ennen kun se alkaa munia ja lisääntyä. Mutta ok, jos se johtaa vastustuskykyihin kantoihin, niin sitten ei tietysti kannata. Enkä ole muutenkaan ns. turhan lääkitsemisen kannalla. Joten ei muuta kun odotetaan ja toivotaan ettei mitään tulisi...
PoistaSitten vähän asian vierestä pieni semi-järkyttynyt elämäntilanteellisfilosofinen kysymys: miten tähän on tultu?! Jos olisin kymmenen vuotta sitten nähnyt itseni flash forwardina kurkkimassa lapsen pyllyyn fikkarilla, niin OMG... :D
Apua matoja! Just in case voi olla hyvä toimia. Ihanaa metsäilyä! Ja helppoa kun kamat kasassa :) hyvältä näyttää.
VastaaPoistaMetsäily maistui nyt kelien viilennyttyä, ihanan raikasta!
PoistaJoo, matoja, yhhhh! Ei tämmöisiä epidemioita ollut silloin kun olin lapsi... vai oliko muka??
Kaikkein parhaiten selviät matouhasta, kun seuraat lapsesi käytöstä: Jos alkaa kovin raapimaan takamustaan, niin tsek kakka. Kakkaa voit toki aina nyt lähiaikoina vähän katsella. Jos potta käytössä, niin toki helpompaa. Mutta näkynee pöntössäkin. Eli katselet hieman kakkaa ja jos valkoista näkyy siellä liikkuvan, niin apteekkiin mars. En lähtisi fikkarin kanssa ainakaan meidän herkkäunista tutkimaan. Ties mitä traumoja saa kun alitajuntaan jää, että joku tutki pyllyä nukkuessa. Sitten aikuisena terapiassa selittää insestiepäilyjään. Yököttävää, että pitää tämmöisiä miettiä, mutta tää on tätä. Ja minun lapsuudessa kyllä muistan jonkun matoepidemian. Ja sittenhän tulee ne täiepidemiatkin.
VastaaPoista-T-
Kiitos käytännönläheisistä vinkeistä! :) Hmmm. Ehkä ei siis fikkaria yön tunteina sittenkään. Voi elämä sentään... ;D
PoistaTäiepidemiaa myöskin odotellessa. Huoh.
Päiväkodista saa kyllä aina kaikkea "kivaa" kylkiäistä. Toivotaan, että säästytte!
VastaaPoistaHieno tuo denim Molon takki, mutta on tosiaan aika reilu :) Meillä on 110cm kokoinen ja poika on nyt ehkä sen 106cm.
Varmaan 116cm olis meille sopiva, mutta otin tarkoituksella isomman, kun käyttöä kaavailtiin ensi vuoden puolelle. Malttamattomana pitihän se testata kumminkin. ;)
PoistaVatsatauti on silti mun mielestä pk-kylkiäisistä kurjin! :(
Mä pelkään ihan kuollakseni noita matoja. Ja täitä. Luoja meitä niiltä varjelkoon :/ Mistä niitä tulee ja miten ihmeessä ne sais kitkettyä maapallolta. Tähän asti ollaan onnekkaasti vältytty!
VastaaPoistaps. Tokmannilla on ollut tohon Molon oranssiin täydellisesti sopivia asusteita, niissä on jopa tähti logo! Keväällä ainakin oli pipoja.
Joku niissä on kyllä aika puistattavaa, noissa molemmissa!!
PoistaKiitos Tokmanni-vinkistä! Pitäiskö ihan varta vasten käydä katsomassa... Koska tarviihan sitä aina varapipo olla! :)
Ihania metsäkuvia ja hyvännäköisiä takkeja. Tuo oranssi vetskari on kyllä hieno yksityiskohta.
VastaaPoistaJoo, tästä muutenkin hankalasta päiväkoti-/eskarisyksystä puuttuukin enää nuo pienet ja vaikeasti häädettävät eläinkunnan edustajat niin avot! Kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että säästymme. Täit on kai vielä pahempi juttu kuin kihomadot. Voi yöks.
Minäkin tykkään oranssista denimin kaverina, vaikka se vähän rajoittaakin pipovärivaihtoehtoja. :)
PoistaTodella toivokaamme, ettei tarvitse ryhtyä ylimääräisiin desinfiointirupeamiin, sillä muutakin tekemistä kyllä tässä arjessa riittää. :)
Kivoja kuvia! Ja kihomadot, yyyy!!!
VastaaPoistaKiitos! :) Metsä ja ilta-aurinko oli aika ihanat!
PoistaTäällä vahditaan kuule haukkana nyt, että kuka rapsuttaa ja mitä...
Onks sulla joku denim-mato? :) Hei sit yks greiseily kans, laitetaan teippiä peppuun ja siihen tarttuu sit ne luikertelijat, mutta tämä kuuluu siihen traumoja -osastolle, joten peskää käsiä ihan hulluna ja toivotaan, ettei tartu.
VastaaPoistaNo siis jotenkin nää denimit ja molot ja mitkä lie tarttuu aina mun ostoskoriin, apua mihin numeroon voin soittaa?!?
PoistaGoogle sanoi että toi teippijutska on sooooo last season. Että ei me taideta. :) Mutta käsiä pestään to-del-la-kin!
Aivan järkyttäviä kammoja olen kehittänyt täitä ja kihomatoja kohtaan vaikkei meillä ole ollut kumpaakaan ikinä (mihin puuhun tässä koputtelis... tää pöytä taitaa olla lastulevyä...)
VastaaPoistaMeilläkään ei ole vielä kokemuksia näistä, ja lastulevyä tässä täytyy itsekin koputella...! ;)
PoistaJos ne jotka suunnittelevat maailman sotia, keskittäisivät resurssinsa tähän asiaan, kenties täit ja kihomadot katoaisivat?
Yyyyyyh, kihomatoja! Mä en kestä mitään matoja, täitä, enkä muitakaan loisia. Lisäksi mun empiirinen tutkimus on osoittanut, että jotkut perheet ovat alttiimpia niille kuin toiset. Tiiätkö, on niitä perheitä joissa on jatkuvasti täiepidemiaa. Mä ajattelin että se johtuu vaan siitä, etteivät ne saa niitä kerralla pois. Mutta tiedän myös perheitä joissa ollaan tosi tarkkoja niiden torjunnasta, mutta SILTI niitä tulee puolen vuoden välein tms. Eli ilmeisesti jotkut vaan on täimagneetteja
VastaaPoistaJoo, ajatus mistä tahansa loisesta on kyllä ällöttävä! Kaikista pahin olisi kyllä ehkä lapamato...
PoistaTuo teoria voi kyllä pitää paikkansa. Lukeehan tuolla netissäkin (kuuluisassa kuukkelissa), ettei hygienialla ole juurikaan tekemistä sen kanssa tuleeko näitä ötököitä vai ei...