Elloksen uutuuksia kotiin

Kesän etenemisessä kohti elokuuta ei ole oikeastaan muita hyviä puolia kuin syysmallistot! Ekana ehti Ellos. He tarjoavat tyylikopioita huokeammalla hinnalla esikuviinsa verrattuna, ja mikäli tämä ei häiritse, niin mallistosta voi löytää muutaman aika kivan jutun! Meille voisi tulla tuo tyynynpäällinen ja tuikkukipot. Tunnen vaaleanpunaisen kauden olevan tuloillaan... ;) Onneksi tekstiilien avulla voi toteuttaa vaihtelunhaluaan pienellä rahalla.

Meillä taitaa olla pientä lomaväsymystä ilmassa. Päivärytmit ovat heittäneet vähän häränpyllyä, mikä tarkoittaa sitä, ettei päiväunia nukuta joka päivä (tai jos nukutaan, niin iltaunista on turha haaveilla ennen yhtätoista).

Neljävuotias pärjääkin jo aika hyvin ilman päiväunia, mutta kolmevuotiaan kanssa voin kertoa olevan jokusia haasteita... Myönnettäköön, että ehkä suurimmat haasteet ovat kuitenkin mukavuudenhaluisilla vanhemmilla, jotka ovat tottuneet pieneen hengähdystaukoon keskellä päivää. Tänään kävikin ekan kerran mielessä sitten loman aloituksen, että no, onhan siellä töissäkin oikeastaan aika mukavaa... ;) Silti, ihanaa että meillä on vielä puolet lomasta jäljellä ja kivoja juttuja tiedossa!

Lomalook

Miespuolinen työkaverini kommentoi taannoin, että "kun tuo sun tyyli on tuollainen aika merellinen". En muista varsinaista asiayhteyttä enää, mutta muutoin kommentti jäi hyvin mieleeni. Sillä voisiko tuo työkaverini enempää oikeassa ollakaan?

Olen nyt raita- ja ankkurikuosiostokiellossa.

Mutta on yhteen tyyliin jumiutumisessa yksi hyvä puoli: kaikki sopii kaikkeen!

Koska on loma, perheen miehet ovat katsomassa lentokoneita ja minulla on hieman tylsää, päätin koota kollaasin kesävaatteistani (sen jälkeen kun olin hinkannut likapinttymät kaikista teekupeistani ;) ).

Kesävaatteet ovat yleensä tuottaneet hieman stressiä. Yleensä kun niitä tarvitaan, niitä ei enää kaupoissa juurikaan ole. Tämä johtaa hätäisiin hankintoihin, ja kaikkihan tietävät mikä on hätäisten hankintojen kohtalo. Vuosien varrella olen oppinut ennakoimaan, ja tekemään kesäiset vaatehankinnat siinä toukokuun paikkeilla. Katsokaas, yksi murhe elämässä vähemmän. ;) Tällöin tosin ei pääse juurikaan hyödyntämään alennusmyyntejä (olenkin aika huono tekemään itselleni alelöytöjä).

Asioin nähtävästi edelleen enimmäkseen ketjuliikkeissä. Nettikaupoista postimies kantaa eniten Booztin ja Zalandon paketteja. Merkeistä suosin Vilaa, Lindexin Holly&Whyte -mallistoa, Vagabondia, Zaraa, KappAhlia, Vero Modaa, Mangoa, hieman myös H&M:ää ja niin edelleen. Joukkoon ovat eksyneet myös Hilfigerin raitamekko ja Michael Korsin laukku.

Käytetyimmät vaatteet näistä ovat sini-valkoraidalliset collegeshortsit (Vila), seitsemän euroa maksanut sininen pussukkalaukku (Zara) ja konjakinväriset nahkasandaalit (Vagabond).

Väreissä jyräävät tummansininen, valkoinen, harmaa, raidat. Niin, ja sanoinko jo tummansininen. Ja raidat. Mustasta väristä olen kesävaatteiden kohdalla nähtävästi päässyt lähes kokonaan eroon! Aika hyvä niin.

Ojdå, nyt siellä paistaa aurinko. Ulooooos....!

Säiden armoilla

Hesarin kuukausiliitteessä oli pitkä juttu kesäsäästä - luin sen ahmien, sillä olen vähän sääfriikki ja tilastofriikki. Jutussa sanottiin, että ihmekös tuo että Suomi menee sekaisin kesäsäistä, sillä suomalainen ihminen saa elää enintäänkin vain muutaman kuukauden vuodessa näissä lajilleen ihanteellisissa olosuhteissa. Ah, tässä ollaan kyllä niin asian ytimessä, ja selittäähän tuo asian jos toisenkin suomalaisista. ;)

Minulle kesäsäät saavat aikaan tietynlaisen suorituspaineen. Ounou, aurinko paistaa, nyt ulos, mihin mennään, mitä tehdään? Nyt sitä rusketusta mulle (myönnän! vanhanaikaista!), uimarantaa, mökkiä, leikkipuistoa, pyörälenkkiä, jätskikiskaa ja niin edelleen. Kyllä se viimeistään kello kymmenen on oltava kasassa jonkinlainen suunnitelma päivän aktiviteeteista.

Lapsi vänkää, että haluaa jäädä sisälle leikkimään junaradalla - no ei muuten käy, junarata rakennetaan siis mökin terassille. Koska ihan kohta on taas syksy. Sitten ei enää kävellä paljain jaloin, lähdetä ulos ilman takkia, nautita auringosta ja kesän tuoksusta.

Instagram ja blogit ovat onneksi täynnä ideoita paikoista, jonne mennä lasten kanssa. Jossain siellä taisi vilahtaa myös Oittaan Angry Birds -puisto. No eikun sinne.

Paikalla olikin puoli Espoota ja Kuopion serkutkin:

Meteli ja meininki oli siis melkoinen, joten kyllä arempia hirvitti. Ehkä parin vuoden päästä sitten uudestaan, tai jonain hiljaisempana hetkenä (keskellä yötä?). Mikäli ei tykkää kiipeillä lasten kanssa Lappsetin merirosvolaivoissa (minä en tykkää, mies onneksi tykkää, thank God for that), niin tämä puisto on tuollaisille 3-4-vuotiaille vielä aavistuksen verran liian hankala.

Ensi viikollakaan ei jäädä sisälle kotiin lepäilemään, e-ei. Tiedossa on ainakin pieni Tallinnan visiitti. Ja JOS sataa, menemme ehkä uimahalliin (pojille on luvattu) tai Lohjalle Tytyrin kaivosmuseoon +8 asteen lähestulkoon arktisiin olosuhteisiin.

Mitkä on sinun parhaat lomapuuhavinkkisi?

Vilvoitusta

Jokainen hakee vilvoitusta kuumuuteen kuka milläkin tavalla.

Possut kaivautuvat mutaan. Ankat ja hanhet uiskentelevat lammikossa. Lapset polskivat järvessä.

Tämän äidin kuume on sitä laatua, että siihen auttaa parhaiten etuovi.com, oikotie.fi ja jokakoti.fi. Niitä selailen illat pitkät yömyöhään asti. Jokainen sähköpostiin ilmestyvä "hakukriteereistäsi vastaava uusi kohde" herättää toivon kipinän ja saa pikaisesti selaamaan että olisiko tämä the one.

Olen ehkä aina ollut kuumeiluun ja projekteiluun taipuvaista tyyppiä. Heppakuume, koirakuume, hääkuume, vauvakuume, asuntokuume, sisustuskuume, you name it. Kun niin päätän, asioita alkaa yleensä tapahtua.

En nähtävästi kykene nyt tuottamaan tämän jäsennellympää ajatusvirtaa saati sitten kuvamateriaalia. Aivoni ovat hellemössöä. Ja olen niiiiiin lomalla!

Salaman aika

Olen kiitollisuudenvelassa Salama McQueenille. Sillä Salaman ansiosta meidän perheessämme maistuu pasta aivan eri tavalla kuin ennen.

Latviasta en ostanut mitään muita tuliaisia kuin kaksi (kullanarvoista) pakettia Salama-pastaa. Käytetään näitä säästeliäästi (saakohan näitä Suomestakin jostain...?).

Lomareissullamme kuopus rakastui riipaisevasti myös tähän majoituksemme pihalta löytyneeseen Salama-potkiautoon. Niin paljon, että kun ko. auto olikin eräänä aamuna sen Molo-asuisen latvialaisen/venäläisen pojan käytössä, oli mielipaha aivan hirveä.

Jostain tuo "Savamkviin" on nyt uinut nuoremman poikani suureen suosioon. Päiväkodista, veikkaan. Elokuvaa emme ole edes koskaan katsoneet. Vielä. Tämä Cars-ihastus on perheessämme uutta, sillä isompi veljeksistä ei ole osoittanut erityisen syviä ihastuksen tunteita näitä silmät ja suut omaavia autoja kohtaan.

Bongasin Lindexiltä paidan, jota en ehkä uskalla ostaa:

... Koska sitten ei loppukesän aikana muita paitoja enää suostuttaisi käyttämään. Mutta onhan se silti ehkä ilahdutettava poikaa. :)

Mainiot ruudut

Mainio ilmoitteli alkuviikosta Facebook-sivuillaan mainioista aleistaan. No tottahan se netti toimii Jurmalassakin! Niinpä päätin hankkia pojalle ruudullisen topin, jota olen himoinnut heti ensi silmäyksestä lähtien. Onneksi hihatonta lookia suosivat kelitkin saapuivat samalla, kun paketti kolahti postiluukkuun!

Mainio on logokin:

Myös trikoohousut tai leggarit samasta kuosista ovat mahtavan suloiset, mutta epäilen että meillä olisi niille melko vähän käyttöä. Isommalle tyypille ne olisivat ehkä vähän vauvamaiset, ja pienempi tyyppi ei kelpuuta päälleen mitään erikoista (eli äidin mielestä hienoa).

Nuo pojan päällä olevat Lindexin reisitaskushortsit ovat muuten käytössä neljättä kesää. Hyvin palvelee vielä koko 86 neljävuotiasta lasta. ;)

Myös meikämaijan vaatekaapista löytyy samantyyppistä ruutua Mangosta hankitun mekon muodossa. Tämä on ollut ahkerassa käytössä ihan töissäkin leggareiden ja neuletakin kaverina (no niinpä, kylmä kesäkuu).

Hurmaava Jurmala

Ja eniten harmittaa, etten ottanut mukaan niitä kurahousuja. Vaikka ihan itellekin. Muutaman hetken lomasta käytin pohtien, vaatiiko sateen ja kylmyyden sietäminen vain oikeata asennetta, vai onko kyseessä oikeasti ylitsepääsemättömän häiritsevä asia. En tiedä, mutta kovasti tsemppasin. ;)

Uskallanpa kuitenkin väittää, että Latvian rannikolla Riian kupeessa sijaitseva Jurmala on hurmaava, vaikka se ei tällä kertaa kauneinta kesäsääedustustaan tarjoillutkaan. Tietoisku: Jurmala eli kultavuosiaan Neuvostoliiton aikaisena rikkaiden lomakohteena ja kylpyläkaupunkina. Latvian itsenäistyttyä se pääsi ränsistymään, mutta tällä hetkellä se elää uutta nousukauttaan.

En osannut päättää, kumpi paikassa on kiehtovampaa: upea ranta vaiko ainutlaatuinen pastellinen pitsihuvila-arkkitehtuuri, josta ei historian havinaa puutu. Valkkaan siis molemmat. Ranta oli joka päivä hiukan eri värinen, riippuen siitä satoiko vähän, paljon, ihan sikapaljon, vai pilkahtiko kenties aurinko.

Ranta on yhteensä yli 30 kilometriä pitkä, ja vesi on puhdasta. Hiekka on valkoista ja hienonhienoa, ja ranta matala. Ihanteellinen uimista varten lasten kannalta, mikäli uiminen olisi kelien puolesta käynyt mielessäkään...

Lapset tykkäsivät myös tiheän mäntymetsän keskellä sijaitsevasta suuresta puistosta leikkialueineen. Täällä kävimme joka päivä!

"Elä ny viiti kuvata...!"

Huvila-arkkitehtuuria saattoi ihailla mihin vain katseensa käänsikin. Viehättävimpiä olivat tietysti vuosia sitten hylätyt autiotalot, joiden pihoilta löytyi usein "for sale" -kyltti.

Jurmalan pääkatu on nimeltään Jomas Iela.

Sen varrelta saattoi ostaa mm. tuoreita hyviä marjoja...

... mutta otettiin me take away -ateria ihan Hesburgeristakin puiston penkillä nautittavaksi... ;) (helppous ennen kaikkea ja hätä ei lue lakia...)

Hotellimme Amber Coast & Sea sijaitsi pari kilometriä keskustasta. Tai oikeastaan kyseessä oli guest house, pieni perheen pitämä huoneistohotelli. Huoneet olivat isot ja siistit. Tilaa ja tekemistä löytyi ihan omalta pihaltakin.

Pihamaalta bongasin myös latvialaisen/venäläisen perheen pojalta täydelliset Molo-varustukset. Olisi voinut olla mun lapsi vaan eipä ollutkaan, uskokaa tai älkää! ;)

Jurmalaa voin lämpimästi (tai kesäisen viileästi) suositella lapsiperheille lomakohteeksi. Se on mukavan lähellä, siellä on edullista, paljon tekemistä ja näkemistä, ja sieltä voi tehdä päiväretken Riikaan (junalippu maksaa 1,20 yhteen suuntaan).

Nyt on saavuttu kotiin, säätiedote povaa kesää, ja ensimmäinen pyykkikoneellinen on jo pyöritetty! Loma jatkukoon!