 |
| Miltä tämäkin loikka näyttäisi videolla? |
Yksi kokemistani äitisyyllistymisistä on se, että en ole systemaattisesti taltioinut lasteni edesottamuksia videolle. Esikoisen vauva-aikoja tuli vielä jonkin verran videoitua melko surkealaatuisella kameralla (tuossa se vauva nyt potkii ja önisee menemään leikkimatolla, nyt se hymyilee jne...), mutta kuopuksen kohdalla into on viimeistään hiipunut. Äh, miten epäreilua.
Olen toki videoiden kuvaamisen sijaan keskittynyt kuvaamaan lapsiani tavallisella kameralla. Tuhansia ja taas tuhansia kuvia... Oma hommansa siinäkin. Onneksi on tämä blogi, johon voi systemaattisesti ja säännöllisesti tallentaa kuvia. Mutta vaikka valokuva olisi kuinka hyvä, menettää siinä jotakin olennaista... äänet, puheen, eleet, hauskat ilmeet... Sen, millä tavalla taapero kävelee tai millaiselta tämän puhe kuulostaa. Nytkin on jo hauska katsoa videonpätkää poikien puuhista vuoden takaa, ja ihmetellä miten he ovat muuttuneet ja kasvaneet.
Luulisi että videointi olisi hyvinkin helppoa digiajalla. Vaan eipä tunnu olevan. Ehkä vielä sen videonpätkän kuvaisi (paremman puutteessa esimerkiksi pokkarikameran videotoiminnolla), mutta mihin sen tiedoston sitten laittaisi? Jonnekin tietokoneen syövereihin? Ei, vaan videomateriaalista pitäisi tietenkin editoida kunnon leffa musiikkeineen päivineen, jonka tallettaisi DVD:lle ja arkistoisi kirjahyllyyn aikajärjestykseen. Että näin. Tähän ei vaan ole rahkeet riittäneet.
Minusta ei tietenkään ole videomateriaalia omalta vauva- tai taaperoajaltani. Olisko omia vauvavideoita ollut kiva katsella? Kyllä. Pärjäänkö ilmankin? No pärjään.
Videonhan ei kyllä tarvitsisi olla mitenkään ihmeellinen. Riittäisi kun kuvaisi pienen pätkän sieltä, toisen täältä, ihan tavallisen arjen keskeltä... Apua nyt äkkiä kuvaamaan ennen kuin ne kasvaa isoiksi!
P.S. Ja parasta viihdettähän lapselle näyttäisi olevan katsoa oman itsensä touhuja videolta! Kyllä muuten taittuu monet kiukkukohtaukset tällä keinolla, vinkkivinkki... ;)
Meillä on tullut hammaspesulla tai iltapuurolla näytettyä videoita toisen hassutuksista, näin sujuu iltatoimet :)
VastaaPoistaMinulla on vähän sama, että videointi jäänyt vähille. Esikoisen vauva-aika tuli kuvattua vain puhelimen kameralla, kuopuksen jokapäivinen kuvaaminen jäänyt.
Mutta kylläpä noita kuvia on silti ja saanut kuvina tallennettua ensi hymyt, askeleet ja muut. Hienoa olisi jos olisi videoina, mutta ei ne välttämättä kauaan säily.
Minun lapsuudenkoti paloi, jossa meni siis ihan kaikki, mutta kummasti valokuvia säily, osa tosin sai heittää menemään.
Ai niin, muistankin että olet joskus kertonut tuosta tulipalosta ja siitä että kuvat säilyivät!
PoistaJotenkin nämä ajat ovat niin arvokkaita, että ne haluaisi tallentaa kaikin mahdollisin keinoin myöhemmin muisteltaviksi... :)
Tuo on kyllä totta, että vaikka tässä intoutuisi pykäämään jonkun hienon DVD:n, niin eipä sitä varmaan pystyisi katsomaan enää parinkymmenen vuoden päästä...
Tekniikka muuttuu niin nopeaa ja varmaan dvd on jo "vinyylisoitin" :))
PoistaJoo, palosta tulee nyt yhdeksän vuotta. Kuvat tosiaan säilyi, palolta haisevat ja osa mustuneita kulmista mutta ihan selkeitä vielä.
Totta, omien lasten kasvu ja kehitys on kyllä muistojen tallentamisen arvoista, ja minä olen säästänyt myös "muistorikkaat" vaatteet, tieten on kotiutumis-, ristiäis-ja ekan joulun vaatteet jne. Mutta ne joissa on ensimmäinen kääntyminen tehty, ensimmäinen istuminen ja ensiaskeleet.
Olen näin yrittänyt säästää muistoja toisellakin tapaa, kun koskaan ei tiedä mitä tapahtuu.
Minä en ole oikein vaatteitakaan osannut säästää tuossa mielessä, ihan muutamia vaan... Ja tämän ikäisten vaatteita en osaa enää ajatella että säästäisin, eikä niistä monesta jää paljoa säästettävääkään kovan kulutuksen takia...! :)
PoistaEi varmaan :) kyllä nuo säilössä olevat vaatteet on koitettu tahranpoistolla ja sappisaippualla saada puhtaaksi, mutta kaippa niissä on tarkoitus käytönjälki näkyäkkin kun eivät lähde :)
PoistaKuvaamiset jäänyt vähän täälläkin,välillä muistan kyllä kaivaa kännykän esiin jonkun hyvän tilanteen tullen ja nappaan videolle..viime viikolla taisin kuvata kun E lauloin automatkalla :D Mutta pitäisi kyllä petrata itsekkin,olis kiva kattella niitä myöhemmin :)
VastaaPoistaNo just tuollaisia juttuja olisi hauska muistaa taltioida... Joo, kyllä nyt pitää aktivoitua!!
PoistaNiinhän se valitettavasti menee, ihan käytännön syistäkin, että esikoista tulee kuvattua ja kuopusta ei niinkään. Ei ole yksinkertaisesti rahkeita samalla lailla.
VastaaPoistaItse olen kuvannut suht paljon tavallisella kameralla, mutta videota hyyyvin vähän. Mies hankki videokameran esikoisen syntymän alla, mutta sen käyttö, erityisesti just se videon tallennus ja muokkaus, tuntuu olevan niin paljon monimutkaisempaa kuin normikameralla, että ne vähäiset materiaalit on yhä siellä kamerassa...Harmillista kyllä.
Olen aivan samaa mieltä siinä, että video on 100 kertaa elävämpää kuin valokuva. Ääni ja liikkuminen on kuitenkin niin iso osa persoonaa ja niistä just näkee/kuulee lapsen kehittymisen ja kasvamisen.
Olis kyllä aika huikeeta, jos omasta lapsuudesta olis edes pikkiriikkinen pätkä videota. Siihen aikaan (ainakin meillä) valokuvattiin vain jouluna ja syntymäpäivillä, ehkä kesälomalla. Kuvista ei juurikaan saa käsitystä arjesta. Olen tietoisesti ite pyrkinyt kuvaamaan myös aamupaloja, hampaidenpesua,kuraleikkejä, lapsen raivareita jne. Ne kertoo tulevaisuudessa enemmän katsojalleen kuin juhlatamineissa paikallaan hymyilevä sliipattu lapsukainen.
Älä siis ahdistu, samassa veneessä ollaan! :)
Ihana kommentti, kiitos siitä! :)
PoistaSe ahdistaa, että olisi mahdollisuus ja välineet kuvata mutta ei muista eikä saa aikaiseksi! :) Mutta nyt pitää vaan tehdä koneelle oma kansio näille videonpätkille ja muistaa siirtää niihin tallenteita meidän arjesta... Jospa ne sitten säilyisivät niin että niitä voisi vuosien päästä katsella!
Minäkin tykkään kuvata meidän arkisia juttuja, ja kyllä sitä kuvamateriaalia onkin kertynyt! :D Valokuvien suhteen olen onneksi ollut sen verran aikaansaavaisempi, että olen tehnyt niistä kuvakirjat.
Meillä ei ole videoitu, eikä videoida. Omassa lapsuudessani kummisetä huohotti niskassa kameran kanssa kaikki synttärit ja kissanristiäiset ja koin sen kovin ahdistavana... ja koen kameran edelleen ahdistavana. Piste. Valokuvat saavat riittää. :D
VastaaPoistaMä ajattelinkin kuvata lapsia vähän niinkun salaa, ihan vaan meidän arjessa ja pieniä pätkiä! :)
PoistaItse en tykkää kyllä yhtään katsoa esimerkiksi omaa puhettani videolta!
Enkä tosiaan kuvaamista tuomitse ja toisethan nauttivat siitä, että saavat olla kameran edessä. Hyvä niin. Itselleni vain on jäänyt joku kamerakammo. Nykyään muuten pystyy varmasti kuvaamaan huomaamattomammin, mutta 80-luvulla videokamera oli pienen norsun kokoinen :D
PoistaMinäkään en tosiaankaan nauti olla kameran edessä, päin vastoin! :) Mutta nuo muksut eivät vielä ymmärrä ahdistua, niin saatan niitä kameralla ahdistella... :)
PoistaMulla on ihan peruskuvistakin ahdistus. Esikoista on kuvattu ja kuvautettu edestä ja takaa jne ja Pienempää ei ole käytettä kuvaajalla kuin kerran ja muutenkin kuvien ottaminen on jäänyt ja nekin kuvat jotka on otettu on tietokoneella miljoonassa kansiossa, edelliset paperikuvat teetin vuosi sitten.... argh!!
VastaaPoistaMeillä on kokonaan jäänyt käymättä ammattikuvaajalla. Ellei lasketa kerhon viiden minuutin kuvauksia, joissa lopputulos on mikä on... Aina ihailen kavereiden lapsista otettuja edustavia potretteja... :)
PoistaMä olen myös tosi laiska ottamaan videoita. Isältäni oli lainassa pitkään videokamera, ja esikoisesta on jotain pätkiä tullut otettuakin. Jossain vaiheessa palautin kameran, ja nyt isäni kantoi sen takaisin ja melko suoraviivaisesti vihjaili, että olisi kiva, jos jotain jäisi jälkipolville muistoksi. Ja olisihan se. Täytyy yrittää tehdä parannus.
VastaaPoistaJa jos niitä kaitafilmejäkin pystyy vielä katsomaan, niin jospa 10 tai 30 vuoden päästä olisi nykyiset formaatit jotenkin tuettuja?
Toivotaan näin! Tosin olen ymmärtänyt, että CD tai DVD sinänsä ei säilyisi kovin montaa kymmentä vuotta toimintakuntoisena...? Mutta säilyyhän tuo tiedosto koneella, JOS pitää huolta varmuuskopioista...
PoistaJoo, nyt vaan kuvaamaan!!