Aatonaatonaatto numeroina

Sunnuntailapset toivottaa kaikille 

ihanille lukijoilleen Iloista Joulua!

Aamupäivän saldo:

• 15 astetta pakkasta
• 1000 desibeliä
• 4 tappelua tietystä roska-autolelusta
• 1 pikkuveljen päähän isoveljen toimesta lyöty junaradan pala
• 1 jäähy
• 1 muumijakso
• 1 hermojakiristävä kauppareissu
• 2 raivaria kaupassa (kuopukselta ja melkein 1 äidiltäkin)
• 1 lahjontapätkis
• 1 jännittävä joulupukkikohtaaminen
• 2 liian nälkäistä ja väsynyttä lasta kun päästiin kotiin
• 1/2 lautasellista makaronilaatikon jämiä koiralle
• 2 päiväunille simahtanutta lasta ja 1 mies
• 1 äiti joka alkaa nyt valmistautua varaslähtöjouluun Mummon luona

Joulukorttipolitiikka

Meillä on ainakin yksi jouluperinne: joulukortit teipataan aina jääkaapin oveen. :) Ja jos tila loppuu, niin kollaasia jatketaan pakastimen oven puolelle.

Olen useimpina jouluina lähettänyt itsekin joulukortteja. Aluksi vain muutamia, tänä vuonna niitä taisi olla noin viisitoista. Korttipolitiikkamme salat:

• Minulla on joulukorttien lähettämistä varten ihan oma osoitelistansa, jota säilytän siellä tärkeiden papereiden laatikossa. Useimpina vuosina kadotan tuon listan, ja kokoan sen uudestaan kamalalla vaivalla.
• Joulukorttien osoitteiden ja tervehdysten kirjoittamiseen ei mene kauan. Iloista Joulua! ja siinäpä se. Runosuoni ei täällä päin pulppua. :) Erityispahoittelut vielä huonosta käsialasta.
• Korttien laatu vaihtelee vuosittain, joskus on jotain itse räpellettyjä kuten tänä vuonna, joskus on lasten tonttukuvia ja joskus on Tiimarin kortteja. Ihan inspiraation mukaan mennään.
• Joulukortteja lähetetään vähintään isomummoille, mummoille, kummeille, kummilapsille ja sisaruksille. Sen kaukaisemmille sukulaisille, tai ainakaan niille joita ei ole tavannut vuosikausiin, ei tarvitse lähettää.
• Sen lisäksi joulukortteja lähetetään tärkeimmille ystäville: lapsuudenystävät, koulukaverit, opiskelukaverit, työn kautta saadut ystävät. Tietysti vain niille, joiden kanssa on edelleen tekemisissä, ja jotka on ehkä tavannut ainakin kerran kuluneen vuoden aikana.
• Äitikaverit: en lähetä. Enhän välttämättä edes tiedä/muista heidän sukunimiään, saati sitten osoitteita. :)
• Naapurit: vien postilaatikkoihin kortit seinänaapurille, sekä niille naapureille joiden kanssa näemme säännöllisesti pihalla lasten kanssa (=lapsiperheille). Lisäksi seinänaapurin kanssa on ollut tapana vaihtaa suklaarasiat jouluaattona, joko Fazeria tai Pandaa.
• Vuosien varrella listalta on pudonnut pois joitakin tahoja, kuten italialainen kirjeystäväni teinivuosilta. Joinakin jouluina en ole lähettänyt kortteja ollenkaan. Näin taisi käydä ainakin sinä vuonna kun esikoinen oli juuri syntynyt ja olin ihan pihalla kaikesta normaalista elämästä muutenkin.
• Jos saan joulukortin joltain uudelta, odottamattomalta taholta, saatan äkkiä selvittää tämän tahon osoitteen ja lähettää hänelle pikaisesti joulukortin ykkösluokassa. Vähän noloa. Mutta olisiko vielä nolompaa jättää lähettämättä. En tiedä. No viimeistään seuraavana vuonna sitten olen taas ajan tasalla.
• Lapsista otettuja tonttukuvakortteja en lähetä sinkuille tai lapsettomille pariskunnille. Ei ne niitä ymmärrä arvostaa samalla tavalla kuin sukulaiset.
• Sitten vaan kortteja postittamaan ja lähetyksiä vastaanottamaan! Aika hauska harrastus! :) No stress!

Joulukuu on vaarallista aikaa...

Kuva täältä

... koska silloin sitä saattaa haksahtaa aleen jos toiseenkin. Tällä kertaa hyödynsin Caacabaanan -30% joulualennuksen, ja hankin meidän kuopukselle ensi talveksi Molon Rainbow -haalarin. Päätökseen johtaneen ajatusketjun kaikkine järkeilyineen voitte lukea edellisen postauksen kommenttiketjusta. :)

Taisin viedä viimeisen Rainbow -haalarin tuossa 98cm koossa, mutta ei hätää, myös Metsolalla on ALE alkanut, ja siellä on myös Molo Kidsin vaatteet -30%. Kuten myös Mini Rodinit ja Reimat. Ja Mini A Turet ovat -40%.

Värikäs paitakasa laatuvertailussa

Ajattelinpa tässä koota yhteen omia kokemuksiani poikien suosikkipaitojen laadusta. :)

Minä ainakin toivon vastinetta rahoilleni ja odotan vaatteelta hyvää hinta-laatusuhdetta. Hinta on tietysti heti tiedossa, mutta monesti vaatteen laatu selviää vasta käyttökokemusten kautta. Asiaa hankaloittaa vielä se, että monella vaatemerkillä laatu vaihtelee mallistoittain ja muutenkin. Eli vaikka luulee joltakin merkiltä löytäneensä parhaimman laatuiset vaatteet, niin seuraava ostos voikin olla ihan susi! :)

Kaikki nämä vaatteet ovat tainneet täällä blogissakin näkyä, jatkuvasti niitä on pidetty ja pesty, eikä kovin montaa muuta paitaa pojilla ei taida tällä hetkellä ollakaan (ihan viimeisimmistä ostoksista ei ole vielä pesukokemuksia, joten jätin ne tästä pois). Pesen lasten vaatteet nurin päin käännettyinä nestemäisellä pesunaineella, pesulämpötila on 40C ja emme omista kuivausrumpua eli kuivaan narulla. Kaikkia näitä vaatteita on käytetty paljon, eli pesty ihan vähintään kymmenen kertaa ja monet ovat lilluneet Vanish-kylvyssäkin jokusen tovin.

• Meidän paidoistamme kaikkein paras laatu on ehdottomasti tässä me&i:n pöllöpaidassa! Ostin tämän meille käytettynä netistä, ja paita oli aivan uudenveroisessa kunnossa. Sitä se on aika pitkälti edelleenkin. Paita on säilyttänyt muotonsa täysin, saumat eivät kierrä, nukkaa ei ole ollenkaan ja värit ovat hyvät. Paras me&i -vaate ikinä! Paita on muutenkin lempparimme, tämä oli Herra Vilpertillä jo vuosi sitten käytössä edellisessä koossa.

• Meillä on ollut matkan varrella monia muitakin me&i:n vaatteita ja voin kertoa, että laatu on vaihdellut. Viime kevät oli vähän floppi. Yhden bodyn palautin reklamaationa, sillä se näytti kolmen pesun jälkeen siltä kuin sillä olisi hinkattu asfalttia, niin nukkaiseksi se meni. Erityisesti ongelmia taisi olla ruskeapohjaisissa kuoseissa. Tänä syksynä laatu on parempaa, ja tuo autopaita on pysynyt oikein hyvänä. Paloautopaidassa on jonkin verran pesunukkaa, samoin tuossa winter-paidassa (Vilpertin peruja syyskaudelta 2011, nyt Tuumailijalla), mutta ei mitään normaalia kummempaa.

 

• Tämä Villervallan paita on ihan huippu! Paita ei ole menettänyt muotoaan tai saanut pesunukkaa, ja on edelleen ihanan raikkaan värinen ja hyvän tuntuinen. Toivottavasti Villervallan kevääseen tulee vastaavaa laatua!

• Nämä Po.Pin paidat ostin pojille Tukholman reissullamme kesällä. Raitapaita on pysynyt hyvänä, tosin siinä on kummallisen leveä pääntie, mitä en ostohetkellä hoksannut. Autopaita sen sijaan on harmillisen levähtänyt ja väritkin ovat haalistuneet etenkin kanttauksista ja resoreista. Paita näyttää nykyään ihan teltalta hoikalla kuopuksellamme. Pesunukkaa ei näihin kumpaakaan ole tullut.

• Valitettavasti tämä Noshin paita ei vakuuta laadullaan, sillä paita on kerännyt itseensä aika reippaasti pesunukkaa, ja materiaali on mennyt sellaiseksi "pehmeäksi" pesuissa. Luomupuuvillan ongelma? Olen kyllä ajatellut jossain vaiheessa kokeilla muitakin Noshin paitoja, jospa niissä ei olisi tuota nukkaantumisongelmaa, vaan meille sattui joku maanantaikappale. :)

• Lindexin laatu vaihtelee, mutta meillä on ollut sieltä monia hyviä vaatteita. Erityisesti college- ja velourhousut ovat tällä hetkellä ahkerassa arkikäytössä. Tämä multiraitapaita on ottanut jo aika paljon osumaa, sillä se on ollut käytössä molemmilla pojilla. Pinta on reippaasti  nukkaantunut ja paidan muoto ei ole enää ihan kuosissaan. Lindexin hinta-laatusuhde on mielestäni kuitenkin hyvin kohdillaan, ja sieltä löytyy monesti kivoja vaatteita.

• Tämän Småfolkin paidan ostin silloin pari kuukautta sitten Keltaisen Ketun loppuunmyynnistä. Paljon on käytetty! Muoto ja värit ovat pysyneet hyvinä, mutta pesunukkaa on tässäkin jo aika reilusti. Ei pääse siis laatulistan kärkeen. Muita kokemuksia meiltä ei tältä merkiltä vielä ole.

Millaisia kokemuksia teillä on näiden merkkien laadusta? Mitkä ovat teidän mielestänne laadukkaimpia lastenvaatemerkkejä?

Se olis joulu kohta!

Täällä blogimaailmassa on tullut vastaan niin ihania jouluisia juttuja, että väkisinkin tällainen epäjouluttajakin vähän tempautuu mukaan aiheeseen. :) Vielä vuosi sitten en blogeja juuri lukenut, joten syy tähän ajattelutavan hienoiseen muutokseen on päivänselvä.

Syytän siis teitä kaikki ihanat bloggaajat, jotka olette saaneet minut muun muassa hankkimaan uusia joulukoristeita ja kynttilöitä, leikkaamaan ja liimaamaan omatekoisia tähtiä, tekemään ja lähettämään joulukortteja ajoissa, innostumaan joululahjahankinnoista, paistamaan pipareita joka viikko viimeisen kuukauden ajan, jopa harkitsemaan miehen käännyttämistä joulukuusen hankintaan (niin joo, onhan meillä tietysti tuo valkoinen pöytäkuusi)...

Ensi joulua ajatellen ajatuksiin on jäänyt hautumaan ainakin kankaiset lahjakääreet, jouluiset astiahankinnat ja monet jouluiset makeis- ja leivonnaisohjeet. Mutta, en aio kyllä todennäköisesti jatkossakaan tehdä erityistä joulusiivousta, vaihtaa jouluverhoja tai pöytäliinaa taikka tehdä itse ensimmäistäkään porkkanalaatikkoa tai rosollia. Tietenkin vannomatta paras...

Jouluaattona on suunnitelmissa jouluateria seurueessa, johon kuuluu neljä lasta, joista vanhin on tuo meidän kolmevee. Odotan siis tunnelmallista ja rauhallista ateriaa, jonka aikana kukaan ei varmaankaan huuda tai heittele kinkkua. No stress, ja suosittelen itselleni palan painikkeeksi lasillista punaviiniä. Tämän jälkeen odotamme joulupukkia saapuvaksi, ja jännitämme kuka lapsista pelkää pukkia eniten. Sitten avaamme röykkiön lahjoja, ja yksivee, kaksivee ja kolmevee todennäköisesti taistelevat mikä lelu olikaan kenenkin. Tai sitten leikkivät sovussa ja vanhemmat voivat istua hetken rauhassa ja juoda glögiä..? Palaan aiheeseen viikon päästä.

Joulu pikkulasten vanhempana on hieman erilainen kuin joulu viisi vuotta sitten. Mutta taatusti tapahtumarikkaampi, hauskempi, iloisempi ja tunnelmallisempi! Eikä ainakaan tylsä. Minusta lapset (ja lapsenmieliset) tekevät joulun. <3

Pyörryttävän ihana vuorokausi

Kuva täältä

Minä ja mieheni vietimme pari viikkoa sitten vuorokauden kahdestaan kylpylässä. Olen ollut kokemuksesta niin pökertynyt, etten ole saanut tännekään siitä mitään kirjoitettua. Lyhyesti sanottuna: ihanaa. 

Hieman pidemmin sanottuna...

... parisuhteelle tekee hyvää...

• kun pystyy puhumaan toiselle ilman että tarvitsee huutaa älämölön ja kakofonian yli
• kun pystyy puhumaan toiselle niin että ylipäänsä saa sanottua lauseet loppuun ilman keskeytyksiä
• kun huomaa että keksii yhä toiselle puhuttavaa, ja jostakin muusta(kin) kuin lapsista. Pari tuntia vedessä lilluttuamme pohdimme vieläkö keksimme jutunjuurta illallisella, mutta hyvin meni.
• kun ei tule roikuttua netissä koko vapaa-aikaa
• kun huomaa, että siellä se sama mies on edelleen ja sama nainenkin

... omalle mielenterveydelle tekee hyvää...

• kun saa syödä rauhassa ilman keskeytyksiä jonkun toisen laittaman sekä illallisen että aamupalan
• kun saa saunoa rauhassa ilman keskeytyksiä
• kun pääsee hierojalle
• kun saa nukkua kenenkään häiritsemättä 11h putkeen (nukuin ilmeisesti liikaa päätellen siitä että olin niin väsynyt seuravana päivänä)
• kun on ihan hiljaista, eikä kukaan vaadi mitään

Ajattelin ehdottaa Kelalle ja MLL:lle yhteishanketta, jossa Kela kustantaa jokaisen pikkulapsiperheen vanhemmille yhden kylpylävuorokauden vuodessa ja MLL hoitaa lasten hoidon.

Meillä lapset olivat isovanhemmillaan ja hyvin oli mennyt. Kumpikaan ei tietysti ollut herännyt yöllä kertaakaan, söivät kaiken mitä tarjottiin, eivät tapelleet keskenään ja sitä rataa...

Blingo -60%

Käykääs kurkkaamassa blingo.fi, monet tuotteet -60%. :) Kokoja ei tietysti enää kaikkia jäljellä, mutta muutamia aika ihania juttuja bongasin...