Äiti harrastaa tai ei

torstai 16. lokakuuta 2014




Meillä ei harrasteta mitään.

Tai okei, tarkennetaan: meillä ei harrasteta mitään tiettyyn kellonaikaan sidottua. Emme ole halunneet arkeen mitään ylimääräistä työ- ja päiväkotipäivien päälle. Viikonloppuaamuisinkin on hauskempaa rötvätä kotona kuin lähteä uimakouluun heti aamusta. Harrastusten aika tulee kyllä vielä.

Jos joku kysyisi minulta, mitä minä harrastan, ei minulta löytyisi varmaan yhtäkään salonkikelpoista vastausta. Koululaisena harrastin pianonsoittoa, ratsastusta ja hieman vanhempana tanssia. Ihan oikeita harrastuksia, joita listata ystävänkirjoihin, mutta jotka jossain vaiheessa alkoivat yksi kerrallaan tuntua pakkopullalta.




Nykyään harrastan omaa aikaa. Oma aika on jotakin, joka ei koostu töistä, kotitöistä, autossa istumisesta, koiran ulkoilutuksesta ja lasten kanssa touhuamisesta. Sitä on aika vähän, ja se koostuu seuraavista elementeistä:

Bloggaaminen

Bloggaaminen syö kohtuullisen suuren osan omasta ajastani, vaikka postaustahdissa se tarkoittaakin nykyistä säälittävää yhtä-kahta postausta per viikko. Bloggaamisharrastukseen luen kirjoittamisen lisäksi myös valokuvaamisen sekä muiden blogien lukemisen ja kommentoimisen. Bloggaaminen irrottaa ihanasti arjesta ja kiireistä ja siitä tulee melko suurella todennäköisyydellä aina hyvä mieli.

Juokseminen

Voiko juoksemista kutsua harrastukseksi, jos sitä on harrastanut vasta kuusi viikkoa? Odotan vielä, repsahtaako innostukseni, jaksaisiko se jatkua talveen (varusteita ainakin tarvitaan!) vai muuttaisiko se muotoaan kuntopyöräilyksi sisätiloissa. Juokseminen ja bloggaaminen tukevat myös harrastuksina toisiaan, sillä lenkillä on kiva pohdiskella postausideoita (tämäkin ehkä siellä syntyi). Ja voisihan siitä juoksemisestakin blogata. Ja blogikavereita Naisten Kympillä treffata..? ;)

Television katselu

Seuraan tällä hetkellä kolmea sarjaa: Iholla, Vain Elämää ja Kauniit ja rohkeat. Iholla siksi, että se on ihana! Vain elämää siksi, että se on minun ja mieheni yhteinen juttu. Kauniit ja rohkeat siksi, että jos aloitan jonkun sarjan katsomisen, ei sitä voi jättää kesken (tällä tiellä jo vuodesta -92). Sitä paitsi se on kaikessa karmeudessaan valloittavan viihdyttävä sarja.

Asioiden haluaminen

Asioiden haluamisella viittaan materian kuolaamiseen. Tätä harrastusta toteutan ennen kaikkea muiden blogeissa, Instagramissa, nettikaupoissa, FB-kirpputoreilla ja live-kirpputoreilla. Satunnaisesti kauppakeskuksissa kierrellen. Tätä harrastusta ajattelin vähentää roimasti, sillä eihän se ole kovinkaan palkitseva. En silti tarkoita että kokonaan tästä luopuisin, vaikka pienestä materiaähkystä juuri nyt kärsisinkin. ;)


En tosiaankaan tainnut päästä salonkiin. En ole käsityöihminen, meillä ei ole puutarhaa, en käy kuvataidekurssilla, kuntosalilla tai italian tunneilla, tai suorita purjehduskurssia.

Mutta näihin harrastuksiin tykkään käpertyä arjen vastapainona!


Kuvissa edelleen maanantainen metsäretki, jota jäin fiilistelemään koko viikoksi! No jaa, oikeasti en tässä välissä ollut ehtinyt mitään muutakaan valokuvata. ;)

10 kommenttia:

  1. Ihana postaus. Ihan huippu toi Kauniit ja Rohkeat. :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No Kaunarit! <3 Mikään ei ole niin suloisen turvallista kuin katsoa Kaunareita. Just tällä viikolla seurasin Ridgen ja Brooken häitä n:nen kerran. :)

      Poista
  2. Tekipä hyvää lukea tuo, suorastaan vapauttavaa - joku muukin haluaa "vain olla" :)

    Meillä pojilla on se tiistai-iltainen liikuntakerho, mutta sekin pitkälti siksi, että mies jaksaa ja haluaa heitä sinne kuskata (peräkkäiset tunnit). Minusta päiväkoti-ikäiset eivät todellakaan tarvitse harrastuksia pitkän päivän päätteeksi. Pojat kyllä kieltämättä viihtyvät liikkarissa, mutta varmasti viihtyisivät ihan yhtä lailla kotonakin. Kovasti nuo kaipaavat vapaata sisäleikkiä hoitopäivien jälkeen ja se on aivan ymmärrettävää.

    Eivätkä äiditkään tarvitse enempää ohjattua toimintaa. Tänäänkin myönnän jättäneeni ainoan oman tiettyyn aikaan tapahtuva harrastuksen, tanssitunnin, väliin. Ystäväni (=tsemppaajani) joutui jättämään tanssitunnin väliin, aurinko paistoi ja teki mieli kirpparille pitkästä aikaa. Tanssitunti sai jäädä. Minulle ei vain sovi aikaan sidottu harrastus, vaikka lähes joka syksy uuden alun huumassa yritänkin jotain aloittaa.

    Ja viikonloppuaamut ovat todellakin pyhiä, se on selvä. Eihän sitä muuten saisi ikinä pötkötellä ja torkkua ajatusten virrassa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidänkin pojat olisi aivan varmasti innoissaan liikuntakerhosta! Sellaisessa käytiinkin silloin kun olin vielä kotona. Mutta tässä elämäntilanteessa...huokaus... Onneksi päiväkodissakin on jumppaa, ja sisäleikkipuistoissa tulee aina välillä käytyä. :)

      En ole harrastanut mitään tiettyyn aikaan sidottua koko aikuisiälläni, liian ahdistavaa! :D Juoksu ja nettisurffailu on siinä mielessä helppoja harrastuksia.

      Poista
  3. Hei, en mäkään/mekään harrasteta! Ainakaan mitään tiettyyn aikaan/paikkaan sidottua. Valokuvaus, juoksu ja blogi on varmaan ne jotka luen vakituisiksi. Ja telkkari sekä sellainen toisinaan vähän hyödytön netissä pyöriskely. Eli aika samat :D Sitten mä kiertelen tuijottelemassa kirppareilla ja keksin erilaisia sisustusratkaisuja kotona, haha! Ja musta tää on ihanaa. Lapset ei nyt ainakaan tarvitse harrastuksia vielä vähään aikaan, enkä itse malta iltaisin kauheasti missään käydä, kun he ovat vielä aika lailla sylin tarpeessa päiväkotipäivien jälkeen. Kyllä sitä ehtii!

    Ja vau, mä nostan hattua tolle Kaunareille! Musta jotenkin ihan mielettömän hienoa et joku vielä seuraa sitä :)

    Naisten kymppi, ehdottomasti mukaan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aika saman kuuloinen harrastuspaletti! Lisätään listaan vielä yleinen haaveilu ja suunnittelu. :) Kirpparit löysin vasta kotiäitivuosina, ja niillä on kyllä ihana kierrellä varsinkin jos sattuu olemaan sellaisessa löytö-moodissa!

      Kaunarit on ihanan retroa! Ainakin minä ja äitini seurataan sitä, jos ei kukaan muu. ;)

      Juoksemisesta puheenollen: nyt on talveen sopiva takki ja juoksuhousut hommattu. Ehkä vielä nastat lenkkareihin...? Ettei jäisi varusteista ainakaan kiinni.

      Poista
  4. Ei meilläkään ole pienillä mitään maksullisia harrastuksia - otetaan niitä kuvioihin sitten kun lapsilla itellään on sanoa jotain kiinnostuksen kohdetta. Minä sen sijaan harrastan maksullisesti ja aikataulutetusti espanjaa ja yksinlaulua, ja ne on kyllä mulle tärkeitä kodin ulkopuolisia aktiviteetteja, joissa olen jotain muuta kuin äiti - sitä kun olen muutoin koko ajan. Muutenhan mulla on sitten varsin samansuuntaisia "harrasteita" (tosin ei kauniita ja rohkeita eikä muutakaan saippuaa), enkä lenkille pääsis lasten kanssa, joten sen korvaa mulla kotitreenit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin ajattelin, että odotellaan että pojat itse keksivät mitä voisivat tykätä harrastaa. Ehtiihän sitä vielä. :)

      Espanjaa tai vaikka Italiaa olisi ihana opiskella - miksi valitsin aikoinaan sen pitkän matikan enkä neljättä kieltä??

      Poista
  5. Jos sen oman suosikkisarjan katsomisesta tulee hyvä mieli, niin se on täydellinen harrastus! :)

    En olekaan pitkään aikaan käynyt täällä läppärillä, kiva uusi ilme!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mikä tahansa rentouttaa, toimii!!

      Kiitos! Ja arvaapas vaan mistä luin vinkin uuden ilmeen hankkimiseen? ;) Eli kiitos itsellesi!

      Poista