Väärällä jalalla

torstai 13. helmikuuta 2014



Aina ne aamut ei lähde liikkeelle ihan oikealla jalalla. Ei, vaikka on vapaapäivä.

Kiukkuisia lapsia, väsymyksestä kirvelevät silmät. Ulkona on harmaata ja loskaista. Aamutoimissa venähtää, juutumme sohvalle tuijottamaan lastenohjelmia, minä mukaanlukien. Kaapo ja Late Lammas nyt ainakin. Keksin vaihtaa lakanat ja viikkaan narulta puhtaita pyykkejä kaappiin. Kerään tiskit koneeseen ja laitan sen päälle. Kello on jo puoli yksitoista. Huomaan, ettei meillä ole mitään ruokaa, joten lähdemme kauppaan. Tehokasta suunnittelua, omatuntoni huomauttaa.

Teemme ostokset. Totean, että kello on jo melkein kaksitoista, eikä aikaa ruuan tekemiseen ole. Ehtii ne kanat paistaa päivälliseksikin. Menemmekin Heseen lounaalle. No kai tekin nyt joskus? Huono äiti -pisteet ropisevat. Toinen pojista kaataa täyden maitomukillisen lattialle. Ruokailtuaan pojat käyvät riehumassa leikkipaikalla. Vähän jo hymyilyttää. Lähtiessä kuopus saa uhmakohtauksen takin pukemisesta.




Parkkipaikalla näemme, kun roska-auto käy tyhjentämässä taloyhtiömme roskikset. Päivän kohokohta!

Tulemme kotiin. Kauppakasseja sisään kantaessani koira lähtee yllättäen karkuun ulko-ovesta. Onkohan sillä kevättä rinnassa? Lähdemme poikien kanssa etsimään sitä. Viiden minuutin kuluttua koira juoksee meitä vastaan rehvakkaasti muristen ja korskeasti itseään pörhistellen. Se on käynyt läheisessä lammikossa uimassa.

Puran ostokset kaappiin, tyhjennän pyykkikoneen ja tiskikoneen. Kampitan kaksi väsymystään kiukuttelevaa poikaa päiväunille. Huh. Selvisin!

Huomaan olevani jo vähän vieraantunut kotiäidin arjesta! Tämä ei mene enää ihan rutiinilla...

Koen ansainneeni kotipäivän vakioannoksen blogeja ja nettikauppoja. Ehkäpä pienet torkutkin!

P.S. Ai niin, ja uusi naapuri näköjään tamppaa matot joka viikko. Sietämätöntä.

8 kommenttia:

  1. Kuulostaa niiiiiin tutulle! Mutta onneksi on niitä mukavempiakin päiviä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niinpä!! Tänään iltapäivä on onneksi ollut plussan puolella, ja olen taas osittaisen hoitovapaan kannalla. Vaikka vähän meinasi aamupäivällä usko loppua, hih... ;)

      Poista
  2. Onneksi sentään nukkuvat päikkärit! Meillä tosiaan ei jäbä nuku kotona, ellei mennä kärryillä. Joten onpahan motivaatiota kärrytellä. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kyllä hyvin usein päiväunet tulevat tarpeeseen, tänäänkin unilta heräsi kaksi hyväntuulista jäbää, ja äitikin ehti vähän levätä. :) Sitten pidempinä kotipätkinä ja lomilla päiväunet tuppaa jäämään pois, mutta näin arkiviikon keskellä ne menevät vielä ihan täydestä. Huh!

      Poista
  3. Tutulta kuulostaa ;)

    Joinakin päivinä olisi parasta jäädä peiton alle koko päiväksi - siis jos se pienten lasten äidille olisi mahdollista... Onneksi päiväunet ovat tosiaan sellainen käännekohta, jolloin se vääräjalka usein vaihtuu oikeaksi. Tai lastenfilmi niille, jotka eivät enää nuku päiväunia.

    Hese on ihan hyvä valinta. Ruokaahan se on sekin. Saat synninpäästön! :)

    Meillä myös eläkkeellä olevat naapurit tamppaavat matot (ja kaikki muutkin kodintekstiilit!) joka viikko...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä ko. naapuri on kotiäiti. Tehokkaampi kuin minä, näköjään. Melkein yliluonnollista. ;) Milloinkohan meidän matot olisi muka tampattu viimeksi...?? :D

      Ihanaa että jonkun muunkin mielestä kuulosti tutulta. Aina ei vaan lähde. :)

      Poista
  4. Ihana postaus! Tuollaisia päiviä on kaikilla... A

    VastaaPoista