Mikäs tämä blogi on?

lauantai 23. maaliskuuta 2013

Päivitin tässä taannoin osaamistani töihinpaluuseen liittyen, ja luin Katleena Kortesuon kirjoittaman Sano se someksi -kirjan. Kirja sisälsi paljon vinkkejä siitä, kuinka kirjoittaa sosiaalisen median eri kanaviin, muun muassa blogeihin. Eräänä neuvona oli keskittyä kirjoittamassaan blogissa tiettyyn rajattuun aihealueeseen. Voi olla, että bloggaria kiinnostaa kirjoittaa syväanalyysia sekä kukkasipulien istuttamisesta että horoskoopeista, mutta on epätodennäköistä että kovin monelta lukijalta löytyy samaa intressipalettia.

Ja kuulemma jos et ole julkkis, niin ketään ei kiinnosta lukea elämäsi jokaisesta sattumuksesta ja tapahtumasta.

Itsehän näemmä raportoin täällä yhdestä sun toisesta asiasta ja elämäni tyhjänpäiväisestä yksityiskohdasta. Tykkään muun muassa:
  • pohtia, sovitella, puljata ja kuvata lapsille sopivia joululahjoja, kerhotossuja, housuja, paitoja, takkeja ja välikausihaalareita
  • analysoida molomammoja ja miikkarifaneja
  • leikkiä luontokuvaajaa
  • avautua isojen koirien kammostani ja lasten pulkkainhosta
  • raportoida Ikea-reissustamme, paloasemareissustamme, Huimala-reissustamme, Luxembourg-reissustamme ja muista vastaavista normiarjesta edes hieman poikkeavista tapauksista
  • haaveilla teekannuista, matoista, lampuista, lautasista ja kupeista

Toisinaan kirjoitan kevyesti, toisinaan pohtivammin, joskus kirjakielellä ja joskus vapaammin... Blogissani pääosassa ovat enemmän tai vähemmän lastenvaatteet ja muu hörhötys, mutta aika usein tykkään kirjoittaa muistakin lähinnä äitiyteen yleisesti liittyvistä asioista tai jostakin muusta ohikiitävästä satunnaisesta ajatuksestani. Jokainen lukija siis valitkoon itseään kiinnostavat postaukset luettavakseen! :) Vältän kuitenkin tyypillisiä meuhkaamista, sormella osoittelua ja vouhottamista aiheuttavia aiheita, koska haluan pitää blogini tunnelman positiivisena, kevyehkönä ja hauskana.

Siis vastauksena otsikon kysymykseen, blogini on lastenvaatepainotteinen sillisalaattiäitiysblogi.

Itse tykkään lueskella mitä erilaisimpia blogeja aivojeni virkistykseksi. Ovathan ystävänikin erilaisia keskenään, erilaiset näkökulmat avartavat! Äitiysblogigenren sisältä löytyy ainakin lifestyleblogeja, kiiltokuvablogeja, tavisblogeja, sisustusblogeja, valokuvablogeja, muotiblogeja, kolumnityylin blogeja, huumoriblogeja ja tietysti niitä lastenvaateblogeja.

Kiitos kun jaksat lukea sillisalaattiblogiani, yksin tämä olisikin kovin tylsää! <3

P.S. Erittäin kiinnostava kirja oli myös Kovaa työtä olla minä (Noppari Elina, Hautakangas Mikko), jossa oli tutkittu muotiblogeja ja -bloggareita sekä muotiblogeihin liittyvää kaupallisuutta. Suosittelen! Tästä pääset lukemaan. :)
P.P.S. Jokaisessa postauksessani on oltava kuva, olkoot se nyt tämä random pulkkakuva, joka todistaa myös sen, että pulkkailu on alkanut vähän sujua meidänkin perheessä!




25 kommenttia:

  1. Tää on just hyvä blogi tallaisenaan...älä muuta mitään...luen kaikki postaukset, kun ehdin niin kommentoin. Tää on yks mun suosikeista !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! <3 En ajatellut mitään muuttaakaan, kun en osaisi. ;) Toivottavasti voit siellä jo paremmin!

      Poista
    2. Kiitos kyllä voin. Pari pussia verta tekee ihmeitä =) ja tiistaina kun saan lisää niin olen jo todella voimissani =)...hahaa..

      Poista
  2. Hyvä sinä! Minusta sinulla on tosi kiva tyyli blogissa ja kaikissa postauksissa on mukavaa luettavaa. Ja ei turhaa synkkistelyä. :)

    Itse en ota pahemmin paineita tuosta Katleenan ohjeesta rajata kirjoituksia tiettyyn aihealueeseen, koska en pidä blogia miellyttääkseni jotain kohdeyleisöä, vaan ensisijaisesti kirjoitan asioista, joista haluan itse kirjoittaa. Jos ei kiinnosta lukea, niin tervemenoa seuraavaan blogiin. :)
    Mutta pääosin kyllä kirjoitan äitiyteen liittyvistä asioista ja muita aihealueita yritän sitten setviä toisilla foorumeilla.

    Tähän samaan liittyen, mietin tässä itsekin, että se, että kotona ollessa hurahdin tähän blogimaailmaan, ei lopulta ole pelkästään tapa kuluttaa aikaa ja viihdyttää itseään, vaan on siitä ollut ihan oikeasti hyötyä muutenkin. Esim. huomasin bloggailua aloitellessa, että kirjoitustaito oli ihan ruosteessa. Nyt tuntuu, että tekstiä syntyy paljon helpommin ja siitä on varmaan hyötyä työssäkin. Luulisin. Meillä on työpaikalla organisaation blogi, johon osa kollegoista kirjoittaa ja mietin, että jos sopiva aihe löytyisi voisin nyt haluta itsekin jaarittaa sinne jotain. Aiemmin olisin varmaan ollut haluttomampi moiseen.

    Ja mäkin tykkään lukea erilaisia blogeja. JOs olisi aikaa, olisi kiva etsiä uusia ei-äitiysblogeja luettaviksi, mutta tällä hetkellä ongelma on, ettei meinaa kunnolla lukea näitä nykyisiäkään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsellä taitaa blogitouhun perimmäisenä tavoitteena olla muiden samanhenkisten ihmisten löytäminen ja heidän kanssaan yhteisten mielenkiinnon kohteiden jakaminen. Lastenvaatteet, äitiys, arki, juhla... Omasta elämästähän ne postausaiheet nousevat, ja blogi on tyyliltään osittain sellainen päiväkirjamainen.

      Ja saman asian olen havainnut kirjoitushommista, tekstiä tulee nyt helpommin kuin sen kolmen vuoden kirjoitustauon jälkeen... Mikä on hyvä, sillä töissä kirjoitustaitoja taas tarvittaneen! Kirjoita sinäkin ihmeessä siihen organisaatioblogiin! Jännää mennä töihin, sillä tämän kolmen ja puolen vuoden aikana on tapahtunut paljon muutoksia tällä alueella (olen siis töissä markkinoinnissa ja someasiat ovat keskeisessä roolissa).

      Poista
    2. Oma työnantajani on saanut aktivoitua firmasta ihmisiä (lähinnä esimiehiä) kirjoittamaan firman blogiin, ja he mainostavat näitä kirjoituksia mm. Twitterissä ja facebookissa. Osa stooreista on valitettavan huonoja, ensimmäinen tunne yhden tyypin kirjoituksista oli, että hän on kirjaillut juttujaan kännissä, niin levotonta ja huonoa juttua oli. Kyllä some on kova sana edelleen, siinäkin olisi hyvä muista laatu, ainakin jos firman ulos julkaistaan juttuja.

      Poista
    3. Meillä kyllä siellä on "laadunvarmistus" eli kaikki julkaistut tekstit on tosi hyviä ja ne on suunniteltu niin, että niissä on joku sanoma. Sen vuoksi mulla onkin rima hiukan korkealla, että itse kirjoittaisin sinne. Toki, jos on järkevä aihe, niin mikä ettei.

      Mutta tosiaan, somen merkitys tuntuu vain kasvaneen parissa vuodessa. Ei meillä fb-kielteisiä olla oltu aiemminkaan, mutta nyt sitä saattaa tarvita töissä yhtenään. Onneksi on itsekin tullut roikuttua somessa kotona ollessa, niin ei ole ihan pihalla. ;) Päinvastoin, musta tuntuu, että oma some-osaaminen on selvästi kehittynyt viime aikoina.

      Poista
    4. Uih, parempi olla pitämättä firmablogia ollenkaan, jos siihen ei saada hyviä kirjoittajia ja järkeviä aiheita..! Leopardikuningattaren Virastossa tuntuu olevan kyllä hyvä ote tuohon asiaan.

      Kotiäitiys ei ole yhtään pöllömpi somekoulu, sillä käyttäjän näkökulma on aika hyvä lähtökohta kun alkaa soveltaa näitä asioita työelämässä. Itse pitäisi tässä nyt vielä tutustua tuohon Twitterin ja Linked-inin maailmaan...

      Poista
  3. En mä ainakaan jaksais lukea blogia, jossa kirjoitettais vaan yhdestä ainoasta asiasta koko ajan... enkä itse jaksais kirjoittaa yhdestä ja samasta asiasta ihan koko ajan! Vaikka enimmäkseenhän se mulla on sitä lastenvaatehömppää, niin on kiva laittaa väliin jotain muutakin ;)

    Sulla on oikein hyvä sillisalaatti-linja ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus on käynyt mielessä blogin rajaaminen enemmän tuohon lastenvaateaiheeseen, mutta enpä ole mattanut! ;) Joten sillisalaattia on tiedossa jatkossakin!

      Minustakin on kiva näissä ns. lastenvaateblogeissa (joita mekin kai kuitenkin edustetaan) lukea muistakin kirjoittajan ajatuksista, tulee se kirjoittaja tutummaksi ja jotenkin läheisemmäksi.

      Poista
  4. Suosittelitkin tuota kirjaa, mutta ei sitä ollut kirjastossa. Olen miettinyt paljon samaa, että mikä MUN blogi on. Mulle se on ennen kaikkea perhekerhon jatke. Vanhemmuuteen liittyvät blogit on varmasti poikkeus some-asiantuntijan linjasta. Näissä ympyröissä jaetaan enemmän kuin yhtä aihepiiriä. Jaetaan elämänvaihe. Siihen sisältyy luontevasti rönsyilyä.
    Itse en koe kirjoitustaitojeni petraantuneen. Postaan yleensä niin nopeasti ja kommentoin puhelimella. ;) mut tää onkin rentouttava, sosiaalinen harrastus.
    -ja te kaikki ootte ihania. Meillä on mahtava yhteisö. Ja sun blogi on huippu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ps. Muistin myöh. Lukeneeni tuon kirjoittajan artikkelin ja blogikin hänellä taisi olla.

      Poista
    2. Tämä yhteisöllisyys tässä onkin kaikkein parasta! Tykkään lukea kaikista lemppariblogeistani kaikki rönsytkin, koska haluan tietää mitä blogikavereilleni milloinkin kuuluu.

      SUN blogi on ihanan elämänmakuinen ja aito, hauska ja kreisi mutta välillä vakavoituvakin vertaistuen lähde. <3

      Poista
    3. Niin juu, tuolla kirjoittajalla on oma blogi, "Ei oo totta" on sen nimi.

      Poista
    4. Hyvä postaus, ja tosi hyvin kiteytetty, että jaetaan elämänvaihetta. Sitähän se on, ja hirmuisen kivaa! Mua melkein vähän harmittaa, että tajusin blogihommat vasta syksyllä. Yritin miettiä, että mihin mun aika vuosi sitten meni, ehkä luin lehtiä tai tiskasin enemmän, en tiedä.

      Itsekin tykkään lueskella erilaisia blogeja, suosikkeja on kuitenkin elämänvaihe-sillisalaatit. :) Tykkään pohdiskeluista ja hyödynnän vinkit hyvistä arkiruoista ja kivoista vaatteista. Picon skippaan, Papu-pipon laitoin eilen tilaukseen. :D

      Poista
    5. Minäkin olisin hyvin voinut aloittaa blogeilun jo aikoja sitten mutta parempi myöhään kuin ei milloinkaan. :) Todennäköisesti blogiajan tilalla oli aiemmin naistenlehdet ja televisio. En kyllä ainakaan tiskannut enempää. ;)

      Mietin eilen illalla vielä klo 23.53 hyödyntäisinkö sen Papu-pipotarjouksen, mutta jätin sitten tilaamatta... Olen nyt ehkä hitusen kade teidän pipoista! :D

      Poista
  5. kuvia pitää olla mut sillisalaattius on parasta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sillisalaattia luvassa jatkossakin aivan takuuvarmasti! :)

      Poista
  6. Mun blogi on kanssa aika sillisalaatti, ehkä eniten kerron lapsiperhearjesta ja toisaalta tykkään lukea muiden samassa tilanteessa olevien kokemuksia. Oon samaa mieltä zirkin kanssa,että ehkä vanhemmuuteen liittyvät blogit on poikkeus arkijuttujen kertomisen suhteen. Musta se on hyvää vertaistukea,ihana tietää että muillakin on keittiössä makaronit kaikkialla muualla kuin lautasella :D Meillä shoppaillaan aika vähän, joten vaatteista multa ei kauheesti juttua irtoa. Jotain joskus aina :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toisaalta jos ajattelee että blogin aihe on loppuviimein juurikin lapsiperhearki, niin sehän oikeastaan kattaa kaiken tämän sillisalaatin... Problem solved, blogillani on sittenkin joku linja! :D

      Kiva kuulla että muitakin kiinnostaa lukea tällaisia laidasta laitaan turinoita. :)

      Poista
  7. Sillisalaatti on just hyvä! Oon huomannu näissä yhden asian blogeissa sen, että juttu alkaa aika helposti loppua jossain vaiheessa. Esim muotiblogeissa samat asut kuvataan eri huivin kanssa ja napataan netistä muotinäytöskuvia.

    Oot oikeassa, ettei kenenkään blogin jokainen juttu kiinnosta jokaista lukijaa, mutta ei tarviikaan, voi poimia ne itseään kiinnostavat.

    Sulla on just hyvä tyyli täällä. Raikas, ei liian henkilökohtainen ja realistinen. Tykkään. Kuten tykkään susta IRL.

    A

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos A! <3 Sillisalaattia tulee täätä tuutista jatkossakin aivan varmasti... :)

      Mä en ole lukenut muotiblogeja niin paljon, että olisin huomannut tuota ilmiötä, mutta olet varmasti ihan oikeassa! Ja muotiblogeissakin on ihan kiva välillä lukea jotakin muuta juttua kirjoittajan elämästä, taustoista ym...

      Paras tulee varmaan, kun ei ihan liikaa mieti ja suunnittele näitä juttujaan, vaan on oma itsensä. Ja olipa postaus mikä tahansa, niin parasta on täällä kommenteissa käytävä keskustelu!

      Poista
  8. Kiitos kirjavinkeistä! Mä oon viestinnän alalla, joten täytyypä tosiaan kaivaa noi opukset esiin ja lukea.

    Mäkin tykkään tästä sillisalaattilinjasta ja samoja sekametelisoppalaisia taidan olla itsekin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taitaa olla sitten vähän sama ala. :) Kirjastosta löytyi muitakin hyviä some-kirjoja. Kyllä huomaa että ala on mennyt eteenpäin kotivuosien aikana!

      Poista